Sitten itse asiaan: Taisin aikaisemmin lukea jonkun blogista kirjoituksen viime kesän iloisista yllätyksistä. Valitettavasti en muista enää kenen blogista oli kyse. Mieleen kuitenkin jäi, että oli kiva idea ja voisin itsekin jollain tapaa toteuttaa saman.
Kaksi viime kesän yllätyksistä liittyi huhtikuun Kevät messuihin, josta ostin useita juurakoita ja mukuloita. Ostin mm. valkoista ja vaaleanpunaista morsiusharsoa. Kevään mittaan ihmettelin kasvamaan lähteneiden kasvien ulkonäköä, kun eivät olleet ollenkaan morsiusharsomaisia. Jäivät mataliksi ja vankkarakenteisiksi. Molemmat alkoivat kukkimaan aikaisin kesällä vaaleanpunaisin kukin. Eivät ne mitään morsiusharsoa voineet olla, en kuitenkaan löytänyt mitä ovat, vaikka kovasti yritin etsiä. Ilmeisesti myyjältä oli mennyt juurakot sekaisin.
Sattumalta syksyllä osui samanlainen perenna silmään selaillessani erään verkkokaupan perennavalikoimaa. Olin morsiusharsojen tilalta saanut kaksi kivikkosuopayrttiä. Itselle täysin vieras kasvi, mutta onpahan ihan kivan näköinen matala maanpeitekasvi.
 |
| Kivikkosuopayrtti |
Kevät messuilta mukaan lähti myös kaksi syklaamin mukulaa (cyclamen purpuranscens). Niiden luvattiin olevan talven kestäviä jopa -30 asteeseen asti. Olen ollut siinä käsityksessä, että syklaami ei talvehdi suomessa ulkona, mutta päätin kokeilla. Harmi kun kumpikaan ei kesän mittaan näyttänyt mitään elon merkkejä. Yllätyin melkoisesti kun myöhään syksyllä maasta vihdoin pilkisti pari hassua pinkkiä ja kaunista kukkaa. Harmi kun en löydä niistä kuvaa, vaikka mielestäni sellaisen otin.
Syklaami ei ehtinyt kauan kukkia, ensimmäiset pakkasyöt lakastuttivat kukat. Myöskään yhtään lehteä ei maanpinnalle ehtinyt. Jännityksellä odotan selviääkö kuitenkin talvesta, vai jäikö tämä yllätys todella lyhytaikaiseksi.
Kolmas yllätys koskee jo 2016 kesällä ostettuja kuunliljan juurakkoja. Luulin niiden kuolleen, kun koko kesässä ei näkynyt mitään elonmerkkejä. Tämäkin yllätti melkoisesti vuoden päästä: kesällä 2017 löysin paikalta pienet kuunliljan alut.
 |
| Kuunlilja |
Pieneksi ne vielä jäivät ja etana mokomakin kerkesi mutustelemaan, mutta toivotaan että kasvavat ensi kesällä jo paremmin. Raikkaan vihreän sävyiset lehdet valkoisilla reunuksilla ovat ihanat. Melko sitkeältä kasvilta vaikuttaa, kun vuoden verran vietti hiljaiseloa maan alla ja selvisi siitä vielä kasvamaan!
Harmi kun sinulle tuli takapakkia monesta kukasta, mutta onneksi kuunliljat eivät pettäneet .Minulla on mökillä paljon kuunliljoja. Siellä ei ole kotiloita. Ne ovat mahdottoman upeita kasveja lehdiltään. Ja kyllä kukkakin on ihan ok. Mutta hyvää päivän jatkoa .
VastaaPoistaEn minä näitä harmittele. Vaikei kivikkosuopayrtti ollutkaan se mitä tarkoitin ostaa, niin on ollut mukava seurailla sen kasvua ja kukkimista ja arvuutella mikä on. Sain myöhemmin äidiltäni morsiusharson taimia, joten lopulta en jäänyt ilman sitäkään.
PoistaTäältä löytyy ainakin kahta sorttia kotiloita, mutta en ole huomannut että ne olisivat isoa tuhoa tehneet. Ne on joitain etanoita, jotka näitä kasveja eniten syövät. Hyvää päivän jatkoa.
Kiitos, että kävit kommentoimassa. En muista aiemmin törmänneeni blogiisi, joten nyt tulin ja jäin vakiolukijaksi.
VastaaPoistaKiva juttu, tervetuloa. Vasta vuodenvaihteessa aloitin, joten uusi tulokas olen.
PoistaKivikkosuopayrtti onkin kauniin värisine kukkineen kiva maanpeitekasvi. Minulla sitä kasvoi muurikivipenkissä, mutta viime kesänä se ei suureksi harmikseni enää ilmaantunut kasvupaikalleen. No täytyy katsastaa, jos vaikka sattuisi löytämään sen siemeniä jostakin.
VastaaPoistaKuunliljat ovat todella upeita ja kaunislehtisiä ja lajikkeitakin löytyy jo lähes joka makuun. Minullakin niitä kasvaa useammassa paikassa pihallamme.
Leviääkö kivikkosuopayrtti helposti siemenistä tai muutenkin? Mietiskelen mihin paikkaan sen nyt siirrän, kun nykyinen paikka ei oikein sovellu noin matalalle kasville.
PoistaMinullakin kasvaa jo muutamaa erilaista kuunliljaa. Vielä lisääkin voisi hankkia.
Kuunlilja on sitkeä kasvi ja menestynyt minulla monessa paikassa. Harmi vaan, että etanatkin ovat niihin tykästyneet.
VastaaPoistaKuunlilja kuitenkin kasvaa onneksi niin reheväksi (toivon mukaan), että tuskin noista etanoista haittaa sitten myöhemmin enää on. Kun lehtiä oli vain muutama, pienetkin reijät huomaa heti.
PoistaMinäkin pidän kuunliljasta. Menestyy sekä auringossa että varjossa. - Oletko jo osallistunut neljän puutarhakirjan arvontaan bogissani? Mukavaa alkavaa viikonloppua!
VastaaPoistaEn ollut osallistunut, mutta nyt osallistuin.
PoistaKyselit kivikkosuapayrtistä. Mulla oli sitä erellises puutarhas ja leves vähä liikaaki. Mummiälestä siämenistä, ainaki. Tykkää kalakista. Kasvoo kuivahkos, aurinkooses paikas, hiakkamultamaas.
VastaaPoistaKiitos, hyvä tietää. Kuivia kivikkoisia paikkoja täältä kyllä löytyy, joten eiköhän kivikkosuopayrtille oikea paikka löydy.
Poista