Kirvat mokomat!!!

Tervehdys pitkästä aikaa!

Taas sitä samaa vanhaa eli työkiireitä. Kyllä tässä samalla on nautittu aikaisesta keväästä, aloitettu pihan kevättyöt (mm. useampi uusi kukkapenkki tekeillä) ja taimikasvatuksetkin on hyvällä mallilla. Kirjanpito on kuitenkin jäänyt lähes olemattomiin. Kasvihuoneessa on tuplakasvihuoneen sisällä kasvaneet ensimmäiset taimet jo maaliskuun puolesta välistä:

• Porkkanaa
• Retiisiä
• Salaattia
• Pinaattia
• Auringonkukkaa
• Tilliä
• Persiljaa
• Lehtikaalia
• Naurista
• ym

Koemielessä kylvin parisen viikkoa sitten vielä sokerimaissia, lehtimagnoldia ja ruusupapua. Kaikki mainitut ovat lähteneet itämään ja taimetkin näyttävät hyvältä. Ihania tällaiset aikaiset keväät! Pakkasöitä on silti ollut, eli tuplakasvihuone on tullut tarpeeseen ja kuplamuovilla tai harsolla suojaamisesta on pitänyt huolehtia. Nyt lämpöisempien päivien alettua päivisin on pitänyt huolehtia vastaavasti tuuletuksesta. Kasvihuoneen tuuletusluukuissa on automaattiavaajat, jotka virittelin jo taas paikalleen, mutta minikasvihuoneessa tällaisia hienouksia ei ole. Etätyöt ovat kuitenkin mahdollistaneet luukun avaamisen päivän lämmetessä.

Kevätkukat kuten krookukset ja kevätkurjenmiekat ovat kukkineet kohta lähemmäksi kuukauden. Viime päivinä kukintaan liittyivät myös kevättähdet, idänsinililjat ja posliinihyasintit.

Krookukset 7.4.2020

Päivän aihe tänään on: kannattaa pestä kasvit ennen sisälle tuomista tai vähintään laittaa karanteeniin.
Minulla oli useita belargonioita talvisäilytyksessä autotallissa. Osan niistä toin sisälle jo hyvissä ajoin kuukausi sitten. Vaihdoin samalla mullat ja leikkelin kasvit sopivan pieniksi. Ei mitään ongelmaa.

Vajaa viikko sitten, jatkoin hommaa ja toin yhden belargonian lisää sisälle. Samat toimenpiteet kuin aikaisemmillekin. Tänään kävin huoneessa jossa belargoniat ja daaliat ja joitain perennoja ja kesäkukkia on esikasvatuksessa. Siellähän oli muutaman kasvin kimpussa oikein kirvainvaasio! Ikinä en olisi uskonut, että ne lisääntyvät noin nopeasti. Ilmeisesti ovat nauttineet autotallia lämpöisemmistä oloista ja pienistä taimistani.

Kirvat pikkutaimen kimpussa. Muuta selitystä kirvojen ilmaantumiselle en keksi, kuin että tulivat varmaan autotallissa
talvetetun belargonian mukana.

Onni onnettomuudessa, että kyseisessä huoneessa on kahta latva-artisokkaa lukuunottamatta pelkästään koristekasveja. Pieniä taimia ei oikein pysty pesemään ja pyretriini suihkeet sotkevat sisällä liikaa. Taidanpa siis lähteä huomenna ostamaan Raidia. Latva-artisokat ajattelin säästää käsittelyltä tai ainakin katsoa tilannetta sen mukaan mitä raidia löytyy. Kahdesta kasvista kirvat saa tarvittaessa pois käsineenkin, kunhan pidän kasvit jokusen päivän eristyksissä.

Tästä siis opittiin, ettei voi luottaa, ettei tuholaisia olisi, vaikka niitä ei juuri sisälle tuotaessa näkyisikään. Jatkossa kaikki kasvit pesuun.

Mukavaa pääsiäistä!

Tulppaanimysteeri

Puutarhurointi on jännää puuhaa, erilaisia omituisuuksia ja yllätyksiä tulee silloin tällöin vastaan. Uusimpana ihmettelen ensimmäisiä istuttamiani tulppaaneja. 2 kevättä ne kukkivat samanlaisina, mutta nyt kolmantena keväänä. väritys on muuttunut. Tässä pari kuvaa, katsokaa itse:

Aikaisempina vuosina, tulppaani on ollut valko-punainen, ainoastaan "pohjalla" keltaista.
Tulppaani on myös ollut saman korkuinen ja kukkinut yhtä aikaa "Queen of Night" -tulppaanien
kanssa. (Kuva 2017)

Tässä jälkikäteen lisäyksenä vielä kuva 2018 vuodelta. Näyttää samalta kuin 2017.

Nyt tuo sama tulppaani näyttää tältä. Valkoinen on hävinnyt kokonaan ja punainenkin on tainnut lisääntyä.
Kukinta on myös aikaistunut "Queen of Night" -tulppaaneihin nähden ja tulppaanit jäävät sitä matalimmiksi.

Muuten epäilisin, että olen muistamattani istuttanut jotain uutta lajiketta samalle paikalle, mutta kun tämä muutos on käynnyt molemmissa kahdessa paikassa, missä tätä lajiketta kasvaa. Enkä olisi tuohon penkkiin noin keltaista istuttanutkaan. Onko muilla kokemusta, että tulppaanien ulkonäkö muuttuisi vuosien saatossa? Todennäköisesti on siis käynnyt niin, että uudet sivusipulit muuntuvat?

Tässä vielä muita uudempia tulppaani istutuksia viime syksyltä:

Ps. Huhtikuun alussa istuttamani perunat on itänyt, aikainen istutus siis onnistui, vaikkakin itäminen kesti kauan. Ainakin hiukan perunat saivat etumatkaa huhtikuun lopulla istuttamiini verrattuna.

Aurinkoista sunnuntaita!

EDIT: Korjattu tumman tulppaanin lajikenimi ja lisätty vuoden 2018 kuva.

Kevätkukkijoita

Pihan kukkakuulumisia kuvina

Posliinihyasintti Puschkinia scilloides

Kevätkurjenmiekka, päivitän tähän lajikkeen myöhemmin. En ole tätä näyttävästi kirjoittanut ylös, joten vaatii
vähän etsimistä.

Kevättähti

Krookuksia 

Armeniansahrami

Viime vuoden ruukku-tete-narsissi aloitti juuri kukinnan. Ensimmäinen kukkaan kerennyt narsissi pihallamme.

Toki ruukkunarsisseja on  tullut ostettua lisäksi monia, nekin kukkivat upeasti.

Huhtikuun kuulumisia

Kiirettä pitää, joten vain pikainen päivitys kuulumisista. Lumi alkaa olla vihdoin sulannut, ainoastaan joitain varjopaikkoja ja lumikasoja jäljellä. Lumen sulamisen jäljiltä piha näyttää kovin harmaalta. Ensimmäiset krookukset ovat kuitenkin upeassa kukassa ja lisää on vielä tulossa. Myös tulppaanin ja narsissin piippoja on kiitettävä määrä. Silti olen katsellut tyhjempiä paikkoja jo sillä silmällä, että syksyllä lisää.

Pari vuotta sitten ensimmäiset hankkimani syyssipulit, krookukset, näyttävät viihtyvän hyvin. Määrä on kasvanut pikkuhiljaa.

Piha on lähes lumeton, mutta kovin harmaa.

Pihakierrosten lisäksi taimikasvatukset ovat vieneet jonkin verran aikaa. Nyt alkaa olemaan hetki, jona tila on pahasti loppu. Olenkin suunnitellut laittavani kasvihuoneeseen (jossa vielä minikasvihuone sisällä) jo ensimmäisiä taimia kokeiluun. Öisin on vielä usein monta astetta pakkasta, mutta minikasvihuone on pysynyt lähes nollassa. Jotain lisäsuojaa taimet kuitenkin tarvisivat vielä kasvihuoneiden lisäksi.

Kylvin tänään myös kasvimaalle porkkanat ja palsternakat. Olin laittanut jo parisen viikko sitten yhden rivin perunaan kokeiluun kolminkertaisen harson alle. Vielä ei pysty sanomaan miten käy, ei ole ainakaan alkuja vielä näkynyt.

Nyt lupailee todella hyvää viikkoa. Muistakaahan kaikki ottaa ilo irti aurinkoisista päivistä!

Keväänmerkkejä

Sunnuntai oli oikein poikkeuksellisen keväinen päivä. Aurinko paistoi lämpöisesti vaikka tuuli olikin paikoin karu. Lämpöisen kelin johdosta pääsinkin ihailemaan monia kevään merkkejä:

• Piippoja on tullut näkyviin jo useita saunan edustan perennapenkistä (muualla pihalla on edelleen kovin lumista)

Kuva parin päivän takaa, nyt piippoja näkyy jo enemmän. Osa
tainanee olla jo tuppaanin piippoja

• Lumikellossa on jo nuppu!

Mukava nähdä että viimekevään ainoa lumikello on
edelleen voimissaan, näyttäisi jopa vähän lähteneen
 leviämään

• Siilikin oli jo lopettanut talvihorroksen etuajassa

Siili oli horroksen jäljiltä tai ehkä nälän takia niin heikkona, ettei pelännyt meitä ollenkaan. Koska lumiselta pihalta ei varmaankaan siilin ruokaa juurikaan löydy, ajattelin auttaa toista kissanruokatarjoululla. Siili ei hätkähtänyt edes vaikka laitoin kupin suoraan sen nenän eteen. Nenästä kylläkin näki heti, että ruoantuoksu herätti huomion. Ei mennyt montaa hetkeä kun siili olikin jo kissanruoan kimpussa. Normaalistihan nämä heräilevät vasta vapun tienoilla. Pitää varmaankin pitää huolta ruokatarjoilusta sinne asti.

• Kärpäsiä pörräsi ulkona
• Töyhtöhyyppä lenteli lumisten peltojen yllä
• Moottoritienvarsien meluvalleilla näkyi jo leskenlehtiä kukassa!
• Metsästä löytyi jo aktiivisia metsämuurahaisia

Tuntui siis varsin keväiseltä. Lumikenkäilyretkikin muuttui lähes hikiliikunnaksi, kun lämpö oli sulattanut lumen jo melkoisen upottavaksi. Tällaiset kelit jos jatkuu, ei mene aikaakaan, että pääsee jo puutarhahommiin. Ajattelin vähän jouduttaa kasvimaan sulamista ripottelemalla tuhkaa lumen päälle. 

Omenapuiden leikkauskin olisi vielä kesken, kun en isompaa oksaa jaksaisi käsisahalla sahata. Pitäsi saada E apuun moottorisahan kanssa, ja moottorisahallakin tuntunee olevan huonompi kausi menossa. Ehkä kohta hankitaan uusi.

Pidän taas omaa kevätseurantaa, jossa myös vertailun vuoksi edelliset vuoden mukana. Listaa pääsee seuraamaan Kevätseuranta -sivullani (Linkki myös sivun oikeassa laidassa).

Kaksi vuotta sitten tänä päivänä

Katselin vanhoja kuvia ja satuin löytämään päivälleen kaksi vuotta oteten kuvan leppäkertusta! Olin kuvannut myös maasta pilkistäviä piippoja.

Leppäkerttu 16.3.2017

Oli silloinkin vielä hiukan lunta maassa. Tässä kuva maaliskuun lopulta 2017.

19.3.2017 lumitilanne. Tästä on piha siistiytynyt jo jonkin verran, vaikka kyseissessä kohassa on edelleen myös keskeneräisyyttä.

Vertailun vuoksi kävin tänään ottamassa kuvan samasta paikasta (kuva tuli otettua kylläkin eri suuntaan), vaikkei räntäsaade muuten innostanutkaan ulkoiluun. En kuitenkaan kadehdi ollenkaan vuotta 2017, sillä silloin aikaista kevättä seurasi kylmä ja sateinen kesä.

Lumitilanne 16.3.2019. Tilannetta on toki muuttanut myös uusi peltikatto, josta lumet valuvat suoraan perannapenkin päälle. Näin ei aikaisempina vuosina ole käynnyt, vaan lumi on pysynyt vanhalla tiilikatolla sulamiseen asti. Samalla totesin, että lintujen talipalloteline kaipaa täydennystä ja kävin hakemassa linnuille lisää ruokaa.

Etsin lisäksi vielä 2018 keväästä kuvia, ja oli silloinkin maalis-huhtikuussa kunnolla lunta. SIltikin mieleen on jäänyt muistikuva aikaisesta keväästä.

E:n ja kissojen kanssa ulkona 1.4.2018. Lunta on vielä reilusti.

Tuntuu kuin nyt olisi todella paljon lunta ja kevät myöhässä, mutta kun vertaa tähän viime vuoden kuvaan, niin eihän tässä ole edes isoa eroa ja huhtikuun alkuunkin on vielä parisen viikkoa. Toki nyt lunta on enemmän, mutta kyllä sekin sulaa nopeasti, kunhan lämpöiset kelit alkaa.

Tämä taitanee todistaa, että olen turhan malttamaton. Kyllä kevät tulee ajallaan, kuten joka vuosi :)

Talvinen maaliskuu

Helmikuussa tuntui että kevät tulee, oli lämmintä ja aurinkoista.  Taisi olla se somesta tuttu "fool's spring". Maaliskuun alkaessa talvi tuli takaisin, pakkasta on ollut pahimmillaan -16 astetta ja lunta on satanut monena päivänä. Toki on ollut kauniin aurinkoisiakin kelejä, mutta kylmää silti. Kevät sai siis kunnolla takapakkia.

Tässä pari kuvaa todistusaineistoksi lumitilanteesta. Pälvipaikat eivät ole laajenneet ollenkaan, osittain jopa peittyneet takaisin (minäkin avitin siinä, kun ajattelin suojella kasveja kovilta yöpakkasilta).

Omenapuiden leikkaus aloitettu, aika varovaisesti otin. Enää pitäisi houkutella E kaivamaan moottorisaha esiin,
niin saisi yhden isomman kesällä murtuneen oksan siistittyä.

Nyt sentään kevätkelit palaavat takaisin muutamaksi päiväksi. Kylmää on luvassa taas seuraavalle viikolle, mutta pidetään peukkuja, ettei ennusteet osu oikeaan.

Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta

Sain haasteen Tuplasti terapiaa blogin Pirjolta. Tarkoituksena olisi muistella ja jakaa 5 kauden parasta puutarhamuistoa. Vaikka kesä loppui vasta äsken, tuntuu että siitä on jo paljon aikaa, ja muistojakin joutui hiukan kaivelemaan.

Omat vesimelonit ja melonit

Ensimmäinen on kuitenkin helppo ja tuli heti meileen: Sain kasvatettua ensimmäiset omat vesimelonit (jos kovin tarkkoja ollaan, niin oikeastaan toiset: monia vuosia sitten sain kasvatettua sisällä 2 alle tennispallon kokoista vesimelonia). Nämä tämän vuotiset, myöskin kaksi, olivat ensimmäiset järkevän kokoiset. Olivat myös todella hyvän makuisia ja uskomattoman mehukkaita. 

Vesimelonin alkuja elokuun alussa.

Myös cantaloupemelonin kasvatus onnistui jotenkin, mutta ne eivät olleet mikään makuelämys, koska toinen ehti ylikypsäksi asti ja toinen jäi vajaakasvuiseksi.

Kesän 2018 vesimeloni- ja cantaloupemelonisato.

Kevätkukat

Kevätkukkia ei sovi unohtaa, ne ovat joka keväinen ilo. Jo ensimmäiset piipot piristävät, itse kukista puhumattakaan. 

Krookus on yksi ihanimmista kevätkukista osittain juuri sen aikaisuuden takia. Tuovat
mukavasti väri muuten vielä niin värittömään pihaan, Keltaiset kulrasahramit olivat
myöhäisemmästä päästä ja kukkivat vasta huhtikuun viimisillä päivillä.

Omenapuun kukinta

Tänä vuonna omenapuut kukkivat poikkeuksellisen näyttävästi. Ihan tällaista kukintaa en muista muina vuosina nähneeni.

Omenapuiden kukinta oli hurjan runsas ja kaunis. Terälähtien alkaessa tippua, maa muuttui suorastaan valkoiseksi.

Ruska

Tämä vuosi oli poikkeuksellinen myös ruskan suhteen. Kuulin monen puhuvan, ettei vastaavaa ruskaa tai yhtä kirkkaita värejä ole aikaisempina syksyinä näkynyt. Omalla pihalla huikeaa ruskaelämystä ei tullut, mutta tästä sainkin innostuksen suunnitella uusia puu ja pensashankintoja keväälle, nimenomaan ruskaa ajatellen.

Kiiltotuhkapensas on syksyisin aina näyttävä. Tämä kannattaa hankkia pihalle ruskakasviksi.
Meillä tämä on pihan alkuperäiskasveja ja harvoja, joissa on kunnon ruskaväri. Lisää tällaisia.

Ruskaa lokakuussa 2018. Tässäkin väriä tuo pieni kiiltotuhkapensas. Vaahtera saa syksyisin upean keltaisen värin.

Sää

Viiminen olikin sitten vaikeampi. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että lähes parasta viime kesässä oli sää. Myönnetään, sadetta olisi voinut tulla enemmän, mutta sitä lukuunottamatta kesähän oli lähes täydellinen. Upeat ulkoilukelit ja pihalla pääsi puuhailemaan vaikka mitä. Kuumimmat päivät saattoi jättää auringossa loikoiluun, usein omalla pihalla, välillä muualla. Kukatkin kukkivat upeasti, vaikkakin lyhyesti. Edes rikkaruohoista ei ollut haittaa ja nurmikon leikkaaminen jäi todella vähäiseksi. Kasteluvettä toki kului enemmän kuin tarpeeksi.

Kesän 2018 lämpö, aurinkoisuus ja kuivuus on jäänyt hyvin mieleen. Tästäkin nurmikko selvisi,
kunhan hiukan sai vettä. 

Kesällä tuli nautittua auringosta muuallakin kuin omalla pihalla. Pieni herkuttelu kuuluu kuvaan.
Meri myöskin viilensi pahinta hellettä mukavasti. 

Haastan seuraavat blogit:

• Lappalainen etelässä
• Kukka & kaali
• Kivisen Vilman piha

Tämä haaste on alkujaan lähtöisin Maatiaiskanasen Elämää -blogista.

Tässä säännöt:

• Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta
• Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.
• Kerro, keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan.
• Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Maatiaiskanasen Elämää-blogin 5 parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta -haaste postauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan. 

Idänvirpiangervo

Kyselin talvella huonon kuvan perusteella pensasta, jota kasvaa pihallamme muutaman pensasaidan muodossa. Silloin tunnistus jäi melko epävarmaksi, jokin pensasangervo kuitenkin. Nyt pensaan ollessa lehdessä ja kukkiessaan tunnistus vaikuttaa paljon helpommalta. Oletan, että kyseessä on idänvirpiangervo. Voitte korjata, jos olette eri mieltä.

Idänvirpiangervon kukat 31.5.2018

Pensas kasvaa n. 2m korkeaksi ja kukkii valkoisin kukin alkukesästä suunnilleen joka toinen vuosi. Syksyisin se saa kellertävän, ei kovin kauniin, syysvärin ja lehdet tippuvat melko aikaisin. Nyt kesällä kukkiessaan se näyttää kuitenkin upealta.

Tai no, vähän riippuu mistä pensaasta/aidasta puhutaan. Näitähän ei oltu leikattu moniin vuosiin. Aloitin jo melkein kaksi vuotta sitten alemman takapihan suojana kasvavan L-muotoisen aidan siistimisen. Alkutilanne oli se että pensasaidalla oli leveyttä varmaan sen parisen metriä ja oksat riippuivat alas pengermuuria pitkin. Toissakesänä kavensin aitaa ja poistin roikkuvat oksat. Tänä keväänä harvensin joukosta vanhimmat tai muuten huonoimman näköiset oksat. Keväällä googlettelin, että virpiangervoa ei kannattaisi muotoonleikata, vaan ennemmin juuri harvennetaan vanhempia oksia kokonaan pois tai leikataan koko pensas matalaksi.

Idänvirpiangervo aita. Kyllähän tätä voisi siistiä vielä lisää. Ps. ajoin nurmikon kuvan ottamisen jälkeen.

Aidan siistimisessä on vieläkin tekemistä, mutta kokonaan ei sitä haluta alasleikata. Sen verran hyvä näköeste se on tielle ja naapurin suuntaan. Naapurin rajan suuntainen osuus aidasta, on kasvultaan hyvin epätasaista. Harvensin sitä keväällä reilusti, jos vaikka innostuisi kasvamaan paremmin. Siitä aikaisempi postaus: Kevätpuuhia. En huomaa vielä juurikaan eroa viimevuoteen, mutta odotellaan nyt. Edes harvennusta ei huomaa, vaikka omasta mielestäni harvensin pensasaitaa reilusti.

Myös pengermuurin kunnostaminen on tämän vuoden työlistalla. Ajateltiin purkaa se kokonaan etupihan puolelta ja lisätään siihen juurieste sen ja pensasaidan väliin. Sen verran sitkeä pensas tämä virpiangervo on, että se on tehnyt juurivesoja jopa muurikivien väliin. Siitä ja varmaan muistakin syistä pengermuuri on alkanut sortumaan.

Palataan siihen kuitenkin myöhemmin. Mukavaa loppuviikkoa. Toivottavasti sataisi edes hiukan.

Hidasta kasvua?

Koko alkukevät on mennyt ihmetellessä miten kaikki kasvaa niin hitaasti. Tänään vasta tajusin miettiä, kasvaako sittenkään? Viime vuona taimet oli hurjan kokoisia viedessäni ne kasvihuoneeseen. Tomaateissa oli jo kukkia ja kurkkukin kiipeili melkeimpä verhoja pitkin. Mutta sehän oli vasta kesäkuun puolessa välissä, kun uskalsin kasvit viedä kasvihuoneeseen.

Tänä vuonna taimet ovat olleet kasvihuoneessa jo parisen viikkoa. Nyt kasvihuone alkaa olemaan jo täynnä. Osa tosin on taimia, jotka odottavat ulos istuttamista. Pienillä taimilla on kuitenkin vielä kuukausi aikaa kiriä viime vuoden kokoon. On hyvin todennäköistä että niin käy.

Kasvihuoneessa on kaaos. Näitä pitäisi jo vähän järjestellä-

Virittelin tänään ensimmäisiä tukinaruja kasvihuoneen kattoon, vaikka odotan tomaattejen istuttamista ämpäreihin, ennenkuin tuen ne naruilla. Toistaiseksi kepit saavat riittää. Pari isointa tomaattia pääsi jo ämpäriinkin. Pienemmille taimille taas vaihdoin vasta isommat taimiruukut.

Istutin myös ensimäisen kasvattamani perennantaimen ulos. Samalla ihastelin upean rotevaa taimea. Miten se noin hyvin on kasvanut? Kylvin karpaattienkello 'Blau' siemeniä vain muutaman, mutta ainoastaan 1 iti. Taimi on päässyt kasvamaan varsin hyvin, vaikken ole sitä edes koulinut.

Karpaattienkello 'Blau'

Olen yrittänyt etsiä sinisiä karpaattien kelloja. En tarkoita niitä perus violetteja, mitä ne yleensä on vaan enemmän taivaan sinisiä. En ole vieläkään ihan varma onko sellaisia edes olemassa muuta kuin kuvissa. Ja kuvissa voi värit vääristyä. Olen kuitenkin nähnyt sen verran kivan värisiä kuvia, että olen yrittänyt etsiä niitä itselleni. Edellisvuoden siemenet osoittautuvat vääristävästä siemenpakkauksen kuvasta huolimatta violeteiksi. Tämä karpaattienkellotaimi on uusi yritys. Tämän pitäisi olla väriltään syvän sininen.

Sen verran erilaiselta näyttää tämä taimi aikaisempiin verrattuna, että on ainakin eri lajiketta. Vähän epäilen ettei ole edes karpaattien kello. Eiköhän se pian selviä.

Ihana tuoksu

Ulkona liikkuessani mietiskelin moneen kertaan, että onpa hyvä tuoksu. Jostain syystä en vain osannut yhdistää sitä näihin Hyasintteihin. Upeasti kukkivat ainakin nyt ensimmäisenä vuotena. Ja tuoksuvat!

Viime syksyllä istutetut hyasintit. Kaikkiaan näitä on 4kpl.

Pihatyöt on jatkuneet muun kiireen ohella. Nyt on lähes kaikki oksat saatu silputtua ja siivoamista on jatkettu. Nurmikkokin on jo leikattu ensimmäistä kertaa. Puutarhakompostin kääntö on edelleen kesken, se on pohjalta edelleen jäässä. Nyt ollaan kuitenkin jo voiton puolella. Lämpökompostorissa taas on huimat 65 astetta lämmintä!

Uusia perennojen sipuleita, juurakoita ja ensimmäisiä taimia on tullut istutettua monia. Kasvimaakin alkaa olla hyvällä mallillaan. Nyt on ollut niin lämmintä, että lähes kaikki hyötykasvit on jo kylvetty. Saa nähdä paljonko joudun suojaamaan, jos nämä lämpöiset säät loppuvat.

Seuraavaksi huomiota kaipaisivat omat esikasvatetut taimet. Ne alkavatkin olemaan jo melko huonolla tolalla, kun ovat melko pitkään olleet oman onnensa nojassa. Moni kaipaisi jo koulintaa isonpiin ruukkuihin tai karaisua ja ulos istutusta.  Muutama taisi jo menehtyäkin kissojen, minun tai auringon tekemiin tuhoihin. Muutamia olen ulkoiluttanut kuistilla, mutta pienissä taimiruukuissa ei kosteus riittänyt lämpöisellä aurinkoisella paikalla. Epäilen virkoavatko enää. Onneksi perennoja voi kylvää myös suoraan ulos.

Todella lämpöiset säät jatkuvat ainakin viikonlopun yli. Mikäs tässä on ulkona puuhaillessa. Kasteluvettä vain kuluu reilusti.

Ihanaa viikonloppua!

Kohta kukkii

Jotain kukkii jo! Kukkia ja etenkin nuppuja ilmestyy päivä päivältä enemmän. Ensimmäisten kevätkurjenmiekkojen ja krookuksien kukinta alkaa olemaan jo ohi. Tähän väliin jää vähän vaisumpi kukkamäärä, mutta eipä kai nupullaan olevilla enää kauaa mene. Etenkin tulppaaneissa on paljon nuppuja.

Viikonloppuna sain jo rusketusrajat selkään. Hyvän sään pitäisi jatkua koko viikon. Viikon päästä on mahdollista päästä jo jopa 20 asteen paikkeille.

Helmililjan nuput avautumaisillaan.

Kattomehitähti ei näytä kukkimisen merkkejä, mutta näyttää kotiutuneet hyvin viime kesäisen istutuksen jälkeen. 

Posliinihyasintillä on suloiset kukat. Nämäkin on syksyllä istutettuja. Saavat levitä luumupuun ja pensaiden alustalla mielensä mukaan.

Viime syksyllä istuttamani mahonia (sain alun naapurilta) näyttäisi myös selvinneen
ensimmäisestä talvesta hyvin. Taidan päästä ihailemaan jopa sen kukintaa.

Veeme kevään tete-narsissit ovat alkaneet kukkimaan kukkapenkissä. Täytyykin jakaa tätä kukinnan jälkeen kasvamaan harvemmin, että jaksaa jatkossakin kukkia.

Hankin viime syksyllä monia kasvitieteellisiä tulppaaneja. Nämä kääpiötulppaanit näyttävät todennäköisesti upeilta, kunhan leviävät mättäiksi. Kasvitieteellisten tulppaanien hyvä puoli on siinä, ettei niiden kukinta hiivu vuosien aikana samoin kuin monelle jalostetulle tulppaanille käy.

Kiirettä pitää

Kevät etenee hyvää vauhtia ja kiire senkun lisääntyy. Eikä nyt puhuta edes pihatöiden kiireestä, vaan töitä ja kaikkea muuta puuhaa on ollut sen verran, ettei aikaa tai energiaa ole riittänyt pihalle, saati blogille. Pitkän työpäivän jälkeen, joka sisältää lähinnä tietokoneella istumista, ei tee mieli uhrata lisäaikaa tietokoneelle. Bloggaamiseen on tullut yli viikon tauko. Pisin tähän asti.

Myös toisen kukkapenkin krookukset ovat alkaneet kukkia viime viikon aikana. Nämä keltaiset ovat aivan ihania!

Ensiksi kukimaan alkaneet krookukset jaksavat vielä. Hyvin on kukat lisääntyneet viimevuodesta, vaikka aikaisemmin sitä hiukan epäilinkin.

Pihalla on sentään jotain tullut tehtyä. Risuja riittää murskattavaksi/silputtavaksi enemmän kuin tarpeeksi. Edelleen on paljon jäljellä vaikka suurin osa oksista ja risuista on jo silputtu. Isompia oksia ja muuta roinaa vietiin peräkärrillinen kaatopaikalle. Näiden lisäksi pitäisi vielä vähän haravoidakin.

Tänään istutin perunat ja siirsin kuukausimansikat kukkapenkistä kasvimaan uuteen penkkiin. Suunnittelin myös ensimmäisi kylvöjä kasvimaalle, mutta aika loppui kesken. Huomiseksi lupaa koko päivä vesisadetta, mutta eipähän tässä niin kiire vielä ole.

Mansikkamaalla kukkii! Orvokit ovat päässeet leviämään viime vuoden siemenistä mansikkamaalle. Ei nämä sinne kuuluisi, mutta eihän noin nättiä kukkaa raaski poiskaan nyppiä.

Hauskaa vappua!

Kuulumisia ja perennasiemenkirje

Kevät edennyt hyvää vauhtia. Ilmatieteenlaitoksen mukaan terminen kevät alkoi täällä tänä vuonna 5.4.2018. Melkoisesti siis myöhempään kuin edellisinä vuosina. Tilastoja pääsette näkemään täältä: Kevättilastot.

Krookukset ja kevätkurjenmiekat 20.4.2018

Huhtikuun alun jälkeen kevät kuitenkin otti takapakkia ja yöpakkaset palasivat joksikin aikaa. Viimeisin viikko on kuitenkin pysynyt kokonaisuudessaan plussan puolella. Ja sen huomaa! Lunta ei ole enää missään pihalla ja kukkia ilmestyy päivä päivältä enemmän. Jopa routa on sulanut kasvimaalta. Uskallauduin tekemään ensimmäiset kylvöt kasvihuoneeseen. En mitään ihmeempää, ihan vain salaatteja, sipuleita, porkkanaa ja perunaa ämpärissä.

Viime yönä täällä oli vuoden ensimmäinen ukkonen! Viime kesällä ukkosia ei juuri ollutkaan, vaikka muuten oli kovin sateista.

Sain myös perennasiemenkirjeen takaisin ensimmäiseltä kierrokselta. Kirje ei vaikuttanut mitenkään isolta, mutta kiitettävä valikoima mielenkiintoisia siemeniä oli silti kertynyt ensimmäisen kierroksen aikana. Viiru halusi mukaan siemenien tutkimiseen.

Perennasiemenkirjeen sisältö yhdessä läjässä. Alun ihmettelyn jälkeen Viirua kiinnosti enemmän nukkuminen kuin siemenet. Minua taasen kiinnostivat siemenet kovastikin.

Vasta tänään kerkesin tutustumaan sisältöön tarkemmin. Että sieltä löytyikin kaikkea ihanaa. Taidan kokeilla näiden kylvöä suoraan ulos. Todella paljon kiitoksia siemeniä jakaneille!

Näitä ajattelin kokeilla. En tarvitse isoja määriä, joten loput lähtee jatkamaan kirjeen mukana toiselle kierrokselle.

Pyrin viemään kirjeen maanantaina postiin jatkamaan toista kierrosta. Toiselle kierrokselle ilmoittautuivat osallistumaan vain listan kolme ensimmäistä minun lisäkseni. Siemeniä riittää siis reilusti otettavaksi. Ne mitä yli jää, voi laittaa takaisin minulle, niin voin käyttää niitä osana seuraavan siemenkirjeen aloitusta.


ENNAKKOILMOITUS: Syksyllä/talvella olisi tarkoitus laittaa uusi perennasiemenkirje kiertämään halukkaiden kesken. Ilmoittelen näin hyvissä ajoin jo, että halukkaat voivat halutessaan varautua ja kerätä kesän mittaan siemeniä talteen.

Mukavaa viikonlopun jatkoa.

Ensimmäisiä kukkia

Ensimmäiset kukat avautuivat viimein toissapäivänä. Perjantai ja lauantai meni kuitenkin puuhaillessa kaikkea niin nopsaan etten edes kuvia saanut kukista otettua. Tänään korjasin tilanteen.

Krookuksen kukkia näkyy harvakselttaa talon edessä olevassa penkissä. Kasvavat jopa yllättävän harvassa, muistelisin että viime vuonna niitä olisi ollut enemmän. Tosin uusia piipon kärkiä pilkistää vielä mullasta, joten voi olla että kasvu on vain tänä vuonna epätasaisempaa.

Hailakan keltaisia krookuksia on ehdottomasti eniten. Tätä kohtaa missä näkyvät kaikki kolme penkissäni olevaa krookusväriä, piti kuvata enemmänkin.

Yllättäen krookuksien kanssa samanaikaisesti kukkivat syksyllä istuttamani kevätkurjenmiekat. En muistanutkaan että se on näin aikainen kukkija. Toistaiseksi näyttävät hiukan hassuilta kukkiessaan ja kasvaessaan melko harvassa. Toivotaan että lähtee leviämään tiiviimmiksi kasvustoiksi. 

Todellinen yllättäjä oli kuitenkin saunan edustalta löytämäni lumikello. Tämä 

kasvaa siis siinä penkissä mistä aikaisemmin pohdin, että lumikellot eivät varmaan 

menesty. Ilmeisesti olin oikeassa koska vaikka en muista, niin kuvittelisin näitä 

istuttaneeni enemmänkin kuin yhden. 

Ensimmäisten kukkasten löytäminen pihalta on ihanan piristävää. Näiden lisäksi löysin myös mansikkamaalta orvokin jossa oli lähes jo avautunut kukka! Kyseessä on viime alkukesästä ostamieni orvokkien siementaimi. Mansikantaimet olivat ennen mansikkamaan tekoa orvokkiruukkujen vieressä, joten ei ole mysteeri mistä orvokki on peräisin. Leviävät kyllä todella helposti siemenistä. Nypin noita orvokin taimia loppukesästä isot kasat pois läheisestä kukkapenkistä.

Mukavaa sunnuntai iltaa ja alkavaa viikkoa!