perjantai 30. maaliskuuta 2018

Ihanaa pääsiäistä!

Viime yönä uskallauduin jättämään narsissit ja helmililjat jo yöksi ulos. Yöllä taisi olla -6 - 7 astetta. Hyvin pärjäsivät. Siitä innostuin siivoamaan kuistia pääsiäisen kunniaksi. Raahasin varastosta edellisen asuntoni parvekkeelle hankkimani arkun. Sinne sai kätevästi piiloon lähes kaiken sen roinan mitä kuistilla lojui. Samalla se käy pöydästä. 

kuisti pääsiäinen
Kuisti pääsiäisenenä
Hiukkasen turhan iso arkku on tuohon kohtaan. Itseasiassa suunnittelin että tuohon voisi rakennella itsetehdyn hyllyn/kaapin. Itsetehtynä saa juuri oikean kokoisen. Lisäksi ajattelin tuon säleikön laittaa tuohon. E joutunee auttamaan kiinnittämisessä. Kuvassa vasta kokeilin sitä paikalleen, eikä sitä siis ole kiinnitetty mitenkään. Kyllä siitä kiva tuulensuoja tulee, vielä kun laitan jotain köynnöstä kasvamaan siihen.

Myöhemmin päivällä kävimme E:n kanssa lyhyellä kävelylenkillä järven jäällä. Bongasin sieltä joutsenen jalanjäljet. Voi joutsen parka, ei vielä ole avovettä. Toivottavasti löytää paikan missä odotella kevään etenemistä ja sulia vesiä. 

Joutsenen jäljet
Joutsenen jäljet järven jäällä

Kotiin päästessämme olikin aika avata tämän vuoden grillikausi. Tosiaan se terassi ja kunnollinen grilli vielä puuttuu, mutta kyllä makkarat paistaa näinkin. Ilma tosin oli jo sen verran viilenemään päin, että nautimme makkarat sisällä lämpöisessä.

Pallogrilli grillikauden avajaiset
Grillikauden avajaiset 30.3.2018

Oikein ihanaa pääsiäistä kaikille. Vaikkei vielä kovin keväistä olekaan, muistakaa nauttia auringosta ja upeista säistä!

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Lumikellojen paikkako?

Haluan vaan kertoa, että: Löisin kevään ensimmäisen piipon! Saunan räystään alla on sen verran lämmin ja suojaisa paikka, että ainoana paikkana pihalta, siitä on lumi alkanut jo sulamaan pois. Tätä yhtä pientä paikkaa lukuunottamatta pihalla on ainakin sen 20cm lunta.

Kyseinen piippo taitaa kuulua tulppaanille, kun en muita kevätkukkia ole kyseiseen penkkiin vielä istuttanut. Tulppaanit ilmeisesti selviävät hyvin pakkasista, mutta varuiksi kasasin siihen lisää lunta päälle. Yölämpötilat saattavat kuitenkin laskea vielä melkein -15 asteeseen.

Tulppaanin piippo maaliskuu
Tulppaanin piippo 27.3.2018

Tästä päästään heti seuraavan kevään suunnitteluun. Olisi ihana jos tällä paikalla kukkisi jokin todella aikainen kevätkukka. Lumikelloa ajattelin heti, mutta ongelmaksi saattaa muodostua se, että koska penkki on osittain räystään suojassa, se on kuiva paikka, ja kesällä melko paahteinen. Epäilen menestyisikö lumikellot siinä yhtä kevättä pidempään?

Olisi teillä jotain muita hyviä ehdotuksia mitä voisin paikkaan istuttaa? Ideoita kaipaan etenkin näiden kevätkukkien kohdalta.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kevätpuuhia

Tämä viikonloppu on mennyt lähes kokonaan plussakelissä, joten ulkona on tullut puuhailtua kaikenlaista: harvensin alempaa takapihaa reunustavan pensasaidan, korjasin kasvihuoneen katon ja hain autotallissa talvehtineet kasvit ulkoilemaan. Ulkona puuhailuani seurattiin tarkasti.

kissat vahtii ikkunasta
Ulkotöiden viralliset valvojat

Kasvihuoneesta oli lumen painosta lähtenyt yksi katon kennolevyistä osittain irti, kuten aikaisemmin jo mainitsin. Pakkasella sille ei jään takia pystynyt mitään tekemään, mutta nyt oli hyvä aika korjata se. Korjaus onnistui todella helposti, kun kysessä oli yksi reunimmainen kennolevy. Ei tarvinnut kuin liu'uttaa rännilista pois edestä, ottaa kennelevy pois paikaltaan ja putsaamisen jälkeen laittaa takaisin paikalleen. Irronneessa levyssä oli alareunassa kennojen sisällä todella paljon levää, sille en ruvennut tekemään mitään, aika hankala sitä sieltä sisältä olisikaan putsata.

 
Näin levy on roikkunut sisälle tekemäni tuen varassa jo jokusen viikon. Tässä räystäslista on jo liutettu pois paikaltaan.

Kavihuoneen korjaus valmis. Näin paljon levää jäi kennolevyyn, kun molemmat ulkopinnat on pesty.

Toinen projekti oli alemman takapihan huonosti kasvava pensasaita. En vieläkään tiedä mitä pensasta aita on, mutta nyt epäilen, että se saattaisi olla idänvirpiangervoa. Muualla pihalla, missä se kasvaa kunnolla, se on noin 2m korkeaa. Ensin ajattelin leikkaavani sen kokonaan matalaksi, mutta tulin kuitenkin toiseen päätökseen. Harvensin aidasta vain kaikki vanhat oksat pois. Toivotaan se piristää pensasaitaa uuteen kasvuun. Sen kasvupaikka on kieltämättä aika haastellinen, kun kasvaa kuivassa paikassa pengermuurin päällä. 

Harvensin pensasangervoaitaa reilulla kädellä. Vieressä lojuu alkutalvesta tippunut ISO männynoksa.

Lisäksi hain autotallissa/varastossa talvehtivat verenpisarat ja lankaköynnökset ulkoilemaan. En ollut varma onko verenpisarat selvinneet hengissä, kun kaikki lehdet olivat kuolleet. Siistiessäni niitä huomasin, että osa paksuista oksista oli vielä sisältä vihreitä, eli elossa. Lisäksi löysin toisesta ruukusta jopa pari sentin mittaista uutta alkua. Jes!

Kummassakin ruukussa kasvaa 3 verenpisaraa, jännä nähdä kuinka moni niistä on hengissä. Pääasia kuitenkin, että ainakin osa molemmistä ruukuista on selvinnyt talvesta.

Lankaköynnökset 2kpl ovat säilyttäneet jopa lehtensä koko talven läpi. Niistäkin toisesta löytyi lisäksi uutta kasvua.

Myös omenapuita oli tarkoitus leikata, mutta se jäänee myöhemmäksi moottorisahan ryypyn hajoamisen takia. Ei se lähde käyntiin ilman sitä.

Lisäksi kylvin sisällä lisää kasveja, koulin latva-artisokat, muutaman tomaatin, paprikan ja chilin isompiin ruukkuihin ja istutin 2 ensimmäistä daalian juurakkoa ruukkuihin, mutta koska tuli jo kirjoitettua näin paljon, palaan näihin tarkemmin myöhemmin.

Mukavaa alkavaa viikkoa!



perjantai 23. maaliskuuta 2018

Kevät!



"Kuu kiurusta kesään, 
puolikuuta peipposesta
 västäräkistä vähäsen, 
pääskysestä ei päivääkään" 

Näin kertoo vanha  runo/sanonta. Näin muutama päivä sitten peippoja ruokailemassa lintulaudan alla! En siltikään odottaisi kesää vielä puolen kuun päästä alkavaksi.Vanhaan aikaan oli varmaankin vielä kylmemmän talvet, tai ehkä se johtui vähemmästä lintujen ruokinnasta, jos peippoja näki vasta lähellä kesää. Nykyään peippoja taitaa joka vuosi talvehtia suomessa pieni määrä ruokintapaikkojen ruoan turvin.

Tässä pienessä parvessa oli sekä koiraita että naaraita. Koiraille ei ollut vielä edes koreaa pukua, vaan pään siniharmaa väri oli hädintuskin havaittavissa.

Peippo omenapuussa.

Vaikkei kesä vielä puolen kuukauden päästä alkaisikaan, päätin juhlistaa kevättä sen verran että hankin ison läjän narsisseja ja muutaman helmililja-ruukun. Narsissit ovat olleet kuistilla jokusen päivän ja muutamana yönä olen joutunut pelastamaan ne sisälle, kun ennusteen lupaavat reilumpia yöpakkasia. En siis ole uskaltanut istuttaa niitä vielä kuistin laatikoihin, vaan ovat saaneet olla omissa ruukuissaan, jotta siirtely on helpompaa.

Narsissit kukkalaatikossa. Tuo kuistin kaiteen maalaaminen ja korjaus voisi olla yksi
kesän projekteista.


Mukavaa ja toivon mukaan keväistä viikonloppua!

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Kasvihuoneen kevätsiivous

Plussakelin kunniaksi päätin sunnuntaina siivota kasvihuoneen. Isoimmat sotkut siivosin pois jo syksyllä, mutta nyt oli vuorossa tarkempi lakaiseminen ja seinien ja katon pesu. Kovasti oli viime kesän märkyyden takia muodostunut leväkasvustoja seiniin.

Tältä kasvihuone näytti vielä reilu viikko sitten. Piti putsata isoimmat lumet katolta. Nyt oli loputkin lumet ja jäät sulaneet.
Joten oli sopiva hetki kasvihuoneen kevätsiivoukselle.

Pesemistä helpottamaan hankin tälläisen viiden litran painevesipullon. Hyvä ostos olikin. Mäntysuopaveden ja myöhemmin huunteluveden sai levitettyä seinille ja kattoon tosi kätevästi. Saa nähdä kauanko tuo kestää, jotenkin epäilyttää kun hintaa oli vain reilu 10€. Mutta hyvin toimi ainakin ensimmäisellä käyttökerralla.


painevesipullo
Kasvihuone ennen siivousta ja uusi painevesipullo

Muun siivoamisen ohessa kaikki nuo narut ym tomaattien tuet saivat lähteä. Tälle kesälle täytyy viritellä paremmat tuet. Myös tuo vesisäiliön alusta tuli kasattua viime keväänä melko kiireellä, siitä materiaalista mitä oli käsillä, että sain uuden Blumatin kastelujärjestelmän heti käyttöön. Sitä varten vesisäiliötä piti kohottaa ylemmäs.

Siivouksen jälkeen.
Uskaltaako/kannattaako kasvihuonetta pestä harjan kanssa ulkopuoleltakin, vai kärsiikö levyjen UV-suojaus? Tällä kertaa pesin vain sisäpuolelta.

Nyt ensimmäisen kevätsiivouksen yhteydessä ihmettelin, että koska kennolevyjen kennot ovat auki molemmista päistä, levyjen sisään pääsee kosteutta ja likaa. Tämä on ilmeisesti normaalia? Olisiko kennolevyjen päät pitänyt itse teipata/tukkia jollain umpeen, että olisivat vesitiiviit? Näin levyt säilyisivät ainakin pidempään paremman näköisinä. Siisteyskysymyshän tämä lähinnä lienee. Levyt ovat keiltämättä vähän epäsiistin näköiset, kun alaosissa on leväkasvustoja ja likaa levyjen sisällä jo ensimmäisen kesän jäljiltä.

Tämä lika on kennojen sisäpuolella.

Kasvihuoneeni sain viime keväänä, joten se on ollut käytössä vasta yhden kesän. Tässä juttua kasvihuoneen kasaamisesta: Uusi kasvihuone 2017. Lisäsin vanhaan postaukseen myös pari uutta kuvaa, kun satuin löytämään sellaisia, joita en muistanut minulla olleen. Käykäähän katsomassa.

Jälkäteen huomio kunnon perustuksen puuttumiseen: huomasin siivotessa että tasoitettu maa oli melko muhkurainen kasvihuoneen alta, oli alkanut routimaan. Mutta eikähän se siitä maan sulamisen myötä taas tasotu. Sitten joskus kunhan saa muut pihahommat parempaan vaiheeseen olisi tarkoitus tehdä kasvihuoneelle parempi perusta ja lattia. Mitähän materiaalia siihen kannattaisi käyttää?

Mukavaa viikkoa!

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Maaliskuun pihakuulumisia

Ensimmäinen kevätkuukausi on jo yli puolen välin, mutta varsinaiset keväänmerkit ovat vielä vähissä. Moottoritietä ajaessa näin eilen jo ensimmäisiä pälvipaikkoja, mutta pihalla sellaisiakaan  ei ole havaittavissa. Elämää pihalta on havaittavissa kuitenkin jo paljo, vaikka maa onkin vielä lumen peitossa, jäniksiä, hiiriä/myyriä, oravia ja lintuja liikkuu jäljistä päätellen paljon. Tikliparvea kuunnellessa tuleekin jo ihan keväinen olo, etenkin kun aurinkokin lämmittää mukavasti.


hiirien valtatie
Hiirien valtatie lintujen ruokintapaikalle.

Lehtikaali jänis ruoka
Jäniksillä on ilmeisen hyvä hajuaisti, kun ovat löytäneet lehtikaalin, joka on ollut kokonaan
 hautautuneena lumeen. Jostain syystä eivät ole kuitenkaan etsineet vielä enempää lehtiä.
Ehkä palaavat paikalle vielä myöhemmin jatkamaan.

Eniten lumi on sulanut saunarakennuksen räystään alta. Siihen täytyi jopa lapioida hiukan lisää lunta viiniköynnösten ja jalokärhön suojaksi. Saa nähdä miten jalokärhö on selvinnyt talvesta. Viime kesällä tulin siihen tulokseen, että räystään alla sateensuojassa ei ollut sille sopiva paikka kasvaa, mutta ajattelin silti antaa sille mahdollisuuden tähän kesään asti. Jos kasvu on edelleen yhtä huonoa, täytyy etsiä sille uusi paikka.


Saunan kuisti ja sen alunen ovat melko sotkuisen näköisiä, pitäisi siivota ja katsotaan jos tuohon kuistin alla saisi kesällä säleikön.

Kompostori on innostunut hiukan lämpöisemmistä keleistä tosissaan. Lämpö on ollut useamman päivän jo yli 50 astetta. Minulla on alusta asti ollut tämän lämpökompostorin kanssa ongelmana pieni ammoniakin haju, joka ilmeisesti tarkoittaa ettei kuiviketta ole tarpeeksi. Jännä kun ohjeissa puhutaan yleensä, että riittää kun kuivikkeita laittaa puolet tai 1/3 osaa jätteen määrästä. Nyt talvella olen laittanut kuiviketta saman verran kuin talousbiojätettä. Ja siltikö on vielä liian vähän? Kuivikkeena olen käyttänyt sekä kaupan kuiviketta että kuivia puiden lehtiä, neulasia, sahanpurua ym mitä nyt sattuu löytymään. Kaupan ja omia kuivikkeita käytän yleensä sekaisin. Olisiko jollain vinkkiä tähän? Etenkin nyt kompostorin lämpötilan lähtiessä nousemaan, ammoniakki haisee jopa muutaman metrin kompostorin ulkopuolelle.



Kompostori on innostunut hiukan lämpösemmistä keleistä tosissaan.
Lämpö on ollut useamman päivän jo yli 50 astetta.

Mukavaa viikonloppua.

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Voihan daaliat!

Viime keväänä vielä lähes vannoin etten rupea koskaan talvettamaan juurakoita sisällä. Sitten erehdyin ostamaan alennusmyynnistä yhden daalian juurakon. Ajattelin sen olevan niin halpa, että menkööt kesäkukkana, juurakko saisi jäädä talveksi ulos. Mieli kuitenkin muuttui kun daalia rupesi kukkimaan. Se oli upea ja nyt ihmettelen miksi en ole ottanut yhtään kuvaa siitä.

Viime vuonna ostamani daalia 'Darkred' 


Niinpä pakkasten tultua kaivoin juurakon ylös ja pienen kuivattelun jälkeen pakkasin sen säilytysturpeeseen kylmälaukkuun, jonka varastoin kellarikerroksessa olevaan maalattialliseen autotalliin (joka toimii lähinnä varastona). Lämpötila pysyy kuitenkin plussan puolella, ehkä kaikkein pahimpia pakkasia lukuunottamatta (sitä varten se kylmälaukku).

Viimeaikoina on ollut juttua daalioiden esiin ottamisesta ja ruukkuihin istuttamisesta, niinpä minäkin kaivoin daalian juurakon esille. Se näyttää yllättävän hyvältä, muutama juurimukula on vähän pehmeä, mutta suurimmaksi osaksi vaikuttaa hyvältä.

Autotallista hakemani daalian juurakko. Halkaisiaa tällä vähintää 20cm. Olisi varmaan pitänyt
katkaista tuo pitkä pitkä varsi, mutta se nyt jäi tuollaiseksi.

Tähän kaipaisin daaliaharrastajien apua: Koska tuo juurakko on noin hurjan iso, ettei se mahdu kukkaruukkuihin, niin istutanko sen ennenmmin kokonaisena ämpäriin vai pitäisikö se jakaa ainakin kahteen osaan? Pitäisikö myös ne pehmenneet juuren osat poistaa?

Ja koska tämä daalia oli niin upea, en myöskään voinut vastustaa kiusausta, kun paikalliseen Prismaan ilmestyi juurakot myyntiin. Sieltä lähti mukaan 3 uutta daalian juurakkoa ja pari muutakin löytöä. Myös niitä aikaisemmin kehumiani kruunuvuokkoja (linkki). Tällä kertaa ulkonäöstä päätellen eri lajiketta kuin viimeksi. Toivon, että kukkivat yhtä upeasti.


Prismasta mukaan päässeet ostokset: 3 daalia, kruunuvuokko 'De Caen', Iiris ja puulilja

Vihdoin saamme "nauttia" keväisistä säistä. Vaikkakaan ei mene enää kauaa, kun pakkaset taas alkavat. Mukavaa kuluvaa viikkoa tästä huolimatta.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Orkideahuoltoa

Monesti olen kuullut puhuttavan että orkideat ovat vaikeita kasvattaa. En ymmärrä miksi? Minusta ne ovat vaivattomia, neljä viidestä ostamastani orkideasta on selvinnyt hengissä hyvin vähällä hoidolla (en muista enää mikä sille yhdelle tuli, saatoin kastella sitä liikaa). Ne ovat kukkineet vuosittain. En ole edes lannoittanut orkioitani useampaan vuoteen, mutta tänä vuonna ajattelin tehdä niin. 


Orkidea
Mikä orkidea?

Orkideani ovat kasvaneet samoissa ruukuissa ja samoissa kasvualustoissa ostamisesta lähtien. Orkideoita suositellaan kasteltavaksi upottamalla ruukut vesiastiaan, mutta kyllä kastelu onnistuu myös kaatamalla vettä ruukkuun. Jos orkidea on vesitiiviissä suojaruukuissa, kastelun kanssa kannattaa olla sen verran varovainen, ettei hukuta orkideaa. Orkidean juuret kuolevat, jos joutuvat olemaan pitkän aikaa vedessä tai liian märässä kasvualustassa. Tärkeintä kuitenkin on, ettei lehtien tyvelle jää seisomaan vettä. 

En siis ole koskaan aiemmin vaihtanut orkiodeolle "multaa". Multaa niille ei missään nimessä pidäkään laittaa, orkideat ja kämmekät tarvitsevat juurille ilmaa. Kasvualustan tulee olla tarpeeksi karkeaa, jotta pysyy ilmavana. Kasvualustan vaihtotarvekin tulee vain kahdesta syystä: vanha kasvualusta on alkanut maatumaan, eikä ole enää ilmavaa tai orkidea on alkanut kasvamaan ulos ruukusta, kuten ajan kanssa aina käy. Tämä viimeisin syy on se miksi omanikin kaipasivat "huoltoa".

Aloitin orkidoiden kasvualustan vaihdon jo parisen kuukautta sitten. Silloin poistin vanhat kasvualustat ja karsin kuolleet juuret ja lehdet kaikista paitsi yhdestä orkideasta. Kesken kaiken keksin, että ehkä on parempi etten koske perhosorkideaan, se kun kukkii parhaillaan. Muutkin orkideat jätin irtonaisina odottamaan, että saan kaikille laitettua uudet kasvualustat samalla kertaa. 


Tällaisinä orkideani ovat odotelleen parisen kuukautta.

Valitettavasti en muista enää mikä tuo yksi on, mutta toimen noista samannäköisistä on orvokkiorkkidea (en vain muista kumpi). Ensimmäinen vasemmalta on puikkokämmekkä. Sen kukittaminen on näistä kaikkein hankalinta, sillä se tarvitsee viileän lepokauden kukkiakseen.  

Orkideoille ei ole mikään ogelma kasvaa vaikka kokonaan ilman kasvualustaa, kunhan juuria vain kastellaan ajoittain. Jokunen vuosi sitten perhosorkideani teki kukkavarteen poikasen eli keikin. Irrotin sen kun juuria oli tarpeeksi, mutta sen jälkeen se onkin elellyt tyhjässä ruukussa ilman kasvualustaa. Jotenkin se vaan aina unohtui. Hyvin se kasvoi siltikin, tosin kukkinut se ei vielä ole. Tänään sekin pääsi vihdoin kasvualustaan kasvamaan. Perhosorkideassa oli vielä kaksi kukkaa jäljellä, mutta koska kukinta oli jo hiipumassa, uskallauduin aloittamaan projektin.


Perhosorkideat. Vasemmanpuoleisella ei ole ollut koskaan mitään kasvualustaa.

Ostin jo jokin aikaa sitten tällaisen kätevän kokoisen paketin orkidea-kasvualustaa. Idea on sama kuin turvepelleteilläkin: lisää vain vesi ja odota. Pienen möyhimisen jälkeen kasvualustaa olikin reilusti. Paketissa luvattiin 5 litraa, joten varmaankin siis sen verran.



Orkideakasvualusta veden lisäämisen ja möyhimisen jälkeen.
 
Vanhemman perhosorkidean juuret olivat kasvaneet osittan jo kokonaan pois ruukusta, kuten aikaisemmasta kuvasta hyvin nökee. Ruukun sisälläkin juuria oli niin paljon, että jouduin karsimaan eläviäkin juuria paljon, jottain sain orkidean mahtumaan syvemmälle ruukkuun. 

Hetken puuhailun jälkeen kaikki orkideat olivat uusissa kasvualustoissa (mutta samoissa ruukuissa kuin aiemminkin).


Orkideat uuissa kasvualuistoissa.

Nämä orkidearuukut ovat käteviä. Ideana on ettei sisempi ruukku yletä pohjalle asti, niimpä pohjalle jää vesi-säiliö, joka kosteuttaa ilmaa orkidean ympäriltä.

Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa!


torstai 8. maaliskuuta 2018

Taimikuulumisia

Yritin keksiä ratkaisuja taimikasvatuksen kissa-ongelmaan. Keksin toisen blogin vinkin avulla minikasvihuoneet (alkuperäinen vinkki ei kuitenkaan littynyt kissoihin, ja harmi etten taaskaan muista kenen blogi se oli), mutta koska täältä suunnalta en löytänyt sopivia, ei ainakaan tarpeeksi jykeviä, tavalliset mahdollisimman läpinäkyvät säilytyslaatikot saavat kelvata. Hankin niitä kokeeksi muutaman ja hyvin ovat toimineet. Kestävät kissojen päällehyppimiset silloinkin kun kansi on viritetty toisesta reunasta rakoselleen ilmanvaihtumisen takia. Nyt saan muutamia taimia mahtumaan muutamalle ikkunalle laatikoissa kissoista huolimatta.

Olemme yrittäneet opettaa kissoille, ettei keittiön pöydälle tai keittiötasoille saa mennä. Opetus ei ole ihan vielä mennyt kunnolla perille ja nyt tämä keittiön pöydällä sijaitseva laatikko houkuttelee vielä normaalia enemmän.

Taimikasvatuslaatikko kissa
En ole ruokapöydällä?

Keittiötasot ovat tähän asti saaneet olla rauhassa, mutta nyt tämä kuvan söpöliini on kasvanut sen verran isoksi, että onnistui ensimmäistä kertaa hyppäämään lattialta keittiötasolle. Se olikin niin kiva paikka, että ei meinanut millään uskoa kieltoja. Kaikki itämättömät kylvökseni ovat keittiötasoilla, joten pelkään nyt hiukan niiden puolesta. Mitään muutakaan paikkaa en niille keksi. Yläkerran tyhjä huone on liian viileä idätykselle.


Maaliskuun kylvöt ovat vielä itämättä. Onneksi minikasvihuone suojaa kylvöksiä edes hiukan kissoilta.

Iso osa jo itäneistä taimista on yläkerran tyhjässä huoneessa (vain +12-13 astetta). Sinne hankin lisää LED-lamppuja, koska aurinko ei sinne pääse vielä paistamaan ikkunan ilmansuunnan takia. Siellä kasvu on todella hidasta, mutta toivon että saan sen ansiosta kerrankin rotevat taimet.

Viimeisemmäksi nopea vilakaisu mykorritsa-testiin. Edelleen mykorritsoja sisältävässä mullassa kasvavat taimet ovat hiukan edellä, jopa myöhemmin itänyt siemen on mennyt hiukan tavallisessa mullassa kasvavan taimen ohi. Todella honteloita ovat kaikki, ei pitäisi kylvää tomaattia liian aikaseen ja ehkä nuo kasvuolotkin vähän vaikuttavat. Nyt pitäisi raaskia poistaa toisesta ruukusta tuo hontelompi taimi. Lupasin tällä kertaa itselleni tehdä niin. En tarvitse kolmea saman lajikkeen taimea.

Mykorritsatestin tomaatintaimet

Mukavaa naistenpäivän iltaa!

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Tunnista 100 lintulajia 2018

Ajattelin tarttua Birdlifen Tunnista 100 lintulajia -haasteeseen.  Ideana on siis havaita ja tarvittaessa opetella tunnistamaan vähintään sata lintulajia vuoden 2018 aikana.

Birdlife: Tunnista 100 lintulajia


Tunnistaminen ei pitäisi olla ongelma, olen joskus aikoinani seurannut lintuja sen verran paljon, että monet lajit tunnistan jo entuudestaan. Mutta ongelmia saattaa tuottaa havaitsemiseen tarvittava aika.  Kovasti tuntuu olevan muutakin puuhaa ja tekemistä, niin vartavasti linturetkille lähteminen voi tehdä tiukkaa. 100 lintulajia tuskin tulee sattumalta vastaan vuoden aikanakaan, vaikka onneksi osan näistä linnuista pystyy havaitsemaan jopa kotipihaltaan käsin. Mutta katsotaan miten lähtee edistymään, en ajatellut ottaa tästä stressiä.

Sen verran oli tässä yhtenä päivänä työmatkalla poikettava, että kävin bongaamassa koskikaran läheiseltä koskelta. Koskikarat muuttaa tänne etelään vain sulien vesien perässä talvisin, joten sen havaitseminen ei ole enää kovin pitkään mahdollista. Kevään tultua koskikarat muuttavat takaisin pohjoisten purojen ja koskien varsille. Koskikarojen sukeltelua on kiva seurata, nyt vain oli niin kylmä, että tein vain noin 5min pikavisiitin. Oli niin hyvä tuuri, että yksi koskikara tuli heti vastaan kunhan joen rantaan pääsin.


Koskikaroja on melko helppo kuvata, kun eivät ole hirveän arkoja, mutta vastavaloon puhelimen
kameralla ei tämän kummoisempaa kuvaa tullut. Koskikara on tuossa keskellä mustana siluettina.


Havaintojen kirjaamiseen löytyy Birdlifen sivulta valmiit lomakkeet. Niissä on lueteltu valmiiksi 150 helpoimmiksi ajateltua lintulajia. Lomakkeeni on nähtävillä sivulla Tunnista 100 lintulajia 2018. Linkki löytyy myös blogini oikeasta sivupalkista.




perjantai 2. maaliskuuta 2018

Kärhöjä siemenistä

Ihastuin viime vuonna kärhöihin ja ostin niitä saman tien useita. Ensimmäisten jalokärhöjen jälkeen rupesin etsimään muitakin kärhölajeja ja muutamia onnistuin löytämään lähialueen puutarhakaupoista. En malta odottaa että ne alkavat kasvamaan kunnolla pihallani. Viime vuosi niillä meni varmaankin juurtumiseen, kun juurikaan kasvamista ei tapahtunut ja kukkiminenkin jäi vähäiseksi. Poikkeuksen teki kuistilla ruukussa kasvava tuoksukärhö. Se viihtyi hyvin ja kukki runsaasti. Se pääsi syksyllä maahan talvehtimaan.

Nyt menin kärhöinnostuksessani niin pitkälle että tilasin seuraavia kärhön siemeniä. 
  • Kellokärhö
  • Ohotankärhö
  • Pagodikärhön 'Korean Beauty' 

Kellokärhön siemenet sain heti tammikuun alussa ja ne ovatkin olleet mullassa jo kuukauden. Muut siemenet saapuivat vasta eilen ja kylvin ne tänään.

Harvalla taitaa olla kokemusta kärhöjen kasvattamisesta siemenestä, minulla ei ainakaan, mutta mielelläni kokeilen kaikkea uutta. Ja siemenistä kasvattaminen on paljon edullisempaakin.


Kellokärhö


Kellokärhön kanssa on pieni mysteeri meneillään. Siementen oltua mullassa kuukauden ruukku pitäisi siirtää viileään/kylmään seuraavaksi kuukaudeksi. Ruukku näyttää nyt kuitenkin tältä. Kuvia klikkaamalla ne saa hiukan isommiksi. 

Uskokaa tai älkää kuvassa näkyy yksi taimi. Kuvasta sitä on vielä vaikeampi havaita kuin todellisuudessa, siksi otin myös suurennoksen.




Koska taimi on kovin mahdottoman pieni, tarkistin millaiset siemenet kellokärhöllä oli, vaikka en uskonutkaan niiden noin pieniä olevan. Melko isoja siemeniä ovat ja taisinkin niitä kylvää ruukkuun 5 kpl noppakuvioon. En vain ymmärrä mihin ne siemenet ovat kadonneet, kun en ohjeiden mukaisesti peittänyt niitä. Pakko luottaa että siellä ne silti ovat ja vielä itävät kylmäkäsittelyn jälkeen.


Kellokärhön siemenet
Kellokärhön siemenet

En usko että pikkuriikkinen taimi liittyy millään tavalla kellokärhöön, mutta mikähän se on? Tämä aiheuttaa sellaisen ongelman, että kellokärhön siemenet pitää saada kylmään, mistä tuo taimi ei taida tykätä, joten jos haluan nähdä mikä siitä tulee, se pitäisi koulia. Ja miten noin pienen voi edes koulia?! En tiedä maksaako vaivan, sillä suuri todennäköisyys on, että se on vain joku kaupan mullan seassa selvinnyt rikkaruoho.


Ohotankärhö ja pagodikärhön 'Korean Beauty'


Pagodikärhö saattaa olla helppo siemenestä kasvatettava, mutta Ohotankärhö on kuulemma oikukas. sen itämisaika voi pahimmillaan olla 360 päivää. Saa nähdä miten minulla käy sen kanssa.


Ohotankärhön ja Pagodikärhön 'Korean Beauty' siemeniä

Ei tullut siementen mukana niin hyviä ohjaita kuin olisin kaivannut. Pagodikärhön ohjeissa neuvottiin peittämään siemenet ohuesti, niimpä tein molemmille niin. Ohotan kärhöistä poistin vinkin mukaisesti puolista siemenistä haituvat, ja yhdestä lähti samalla koko häntä pois. En tiedä oliko se tarkoitus poistaa samalla vai ei. Siemenet siis muistittivat melkeimpä nuijapäitä. Hauskan näköisiä, toivon että myös itävät.

Mukavaa viikonloppua!




torstai 1. maaliskuuta 2018

Perennasiemenkirje ja mykorritsatestikuulumisia

Nyt on kulunut viikko testitomaattien 'Rio Fuego' kylvämisestä ja ne ovat itäneet! Isoa eroa näiden kahden ruukin välillä ei ole, mutta mykorritsoja ja hyötymikrobeja sisältävästä ruukusta siemenet alkoivat itämään hiukan aikaisemmin kuin tavallisessa kylvömullassa olevat tomaatit. Tavallisesta mullasta on itänyt toistaiseksi vain toinen siemenistä. Kuva kertoo enenmmän kuin tuhat sanaa, joten katsokaa itse.


Mykorritsatesti 1. viikko

Ero on kuitenkin pikemminkin tunneissa kuin päivissä, joten en tästä vielä vetäisi mitään johtopäätöksiä, kyse voi olla myös puhtaasta sattumasta. Hyvin pienistä eroista on kyse. Katsotaan miten kasvu alkaa tästä edistymään, uskoisin että se kertoo enemmän.

Perennasiemenkirje

Perennasiemenkirjettä varten olen saanut jo hyvin ilmoittautumisia, mutta mukaan mahtuu vielä yksi uusi ja aikaisemmin kiinnostuksensa ilmaisseistakin odotan vielä 2:lta osoitetietoja. Meitä on siis nyt 9 kasassa. Päätin odotella viikonlopun yli ja maanantaina laitan kirjeen eteenpäin sillä porukalla mikä saadaan kasaan. Tässä linkki postaukseen, jossa kerron enemmän perennasiemenkirjeestä: Pihakuulumisia ja perennasiemenkirje

Olen jo hiukan kaivellut siemenvarastojani läpi ja kerännyt kirjeen aloitukseen siemeniä. Voi olla jotain tulee lisättyä vielä lisää ennen kirjeen lähetystä.


Perennan siemeniä perennasiemenkirjeeseen

Tuo isoinkarvillea (lähetyssaarnaajankukka) on minulle viime kesältä uusi tuttavuus. En valitettavasti osaa sanoa millainen se on kasvattaa siemenistä. Aijon itsekin kokeilla. Näitä siemeniä löytyy siemenkirjeestäkin kokeilunhaluisille.

Isoinkarvillea on upean näköinen perenna, joka kannattaa talvisuojata ja sen luvataan karkottavan myyriä.

Isoinkarvillea lähetyssaarnaajankukka
Isoinkarvillea