Kylvöjen aloittamisen vaikeus

Ulkona on talven ennätyspakkaset. Eteisen mittari näyttää edelleen -20,8, vaikka mittarilla on taipumusta näyttää paria astetta lämpöisempää kuin oikeasti on. Luntakin on satanut kiitettävästi. Viikonloppuna mittasin sitä olevan jo 51cm.

Kunnon talven keskellä, mieli on kuitenkin jo keväässä ja kylvöissä. Moni onkin kirjoitellut tekemistään ensimmäisistä kylvöistä ja jopa ensimmäisistä itäneistä taimista. Minäkin itseasiassa aloitin kylvöt jo 28.12.2018, mutta jokin tuntuu olevan pielessä tai ainakin hyvin hidasta, koska kylvämäni chilit tai latva-artisokat eivät ole vieläkään itäneet! Viime vuoden kokemuksen perusteella itäminen todennäköisesti vain kestää, koska sisälämpötila ei meillä talvella ole aina edes 20 asteessa asti (nyt olohuoneen lämpömittari näyttää 17,3 astetta). Aikaisempaan asuntooni verrattuna, missä kylvöt itivät nopeasti vessan lattialämmityksen päällä, ero on huomattava!

Tarkistin viime vuoden kylvöajat ja silloin itäminen on paprikoilla ja chileillä kestänyt pääasiassa vajaan kuukauden ja latva-artisokalla yli kuukauden. Taidan siis hätäillä turhan aikaisin.

Tässä otteita 2018 kylvökalenterista

Viime vuonna helmikuun alussa kylvetyt paprikat eivät kerenneet tekemään satoa valmiiksi asti. Paprikoiden kypsyminen oli omituisen hidasta lämpöisestä kesästä huolimatta. Syytän pääasiassa kasvihuoneessa liian tiheästi kasvavia kasveja, Täytynee järjestellä kasvihuone ensi kesänä vähän erilailla, että paprikat saa paremmin valoa. Mietiskelin myös riittääkö paprikalle iso ruukku, että tekee kunnolla satoa vai pitäisikö olla 10l astiassa? Minkä kokoisissa ruukuissa/astioissa te kasvatatte paprikaa?

Paprikoiden kylvön ongelmana oli vain, ettei kylvömultaa tuntunut löytyvän mistään! Okei, tiesin,että Prismalta löytyisi, mutta sinne ei ole ollut muuta asiaa. Muiden ostosten yhteydessä yritin etsiä multaa Tokmannilta, Citymarketista ja K-raudasta. Mistään näistä ei ollut kylvömultaa (tai muutakaan hyötykasveille käytettävää multaa). Etenkin K-raudan kohdalla tuntui vähän hassulta, kun myyvät kuitenkin isolla valikoimalla siemeniä. Läheinen puutarha-myymälä on lisäksi kiinni talven. Vasta sunnuntaina kerkesin ostamaan multaa Prismalta.

Mullan puuttumisen takia aikaisemmin ei ole ollut inspiraatiota siemenien läpi käymiseen ja järjestelyyn. Muistikuva oli, ettei siemeniä tarvitse juurikaan lisää (mielitekohankintoja ehdin kuitenkin jo tekemään). Mahdolliset tarvittavat täydennykset hyötykasvien siemeniin ajattelin toteuttaa jollakin Prisman reissulla. Siellä niitä näytti jo olevan, muttan mullanhakureissulla kerennyt tarkemmin tutustumaan.

Eilen päätin aloittaa inventoinnin, nyt kun multaakin on jo kylvöjä varten. Siemeniä oli paljon läpikäytäväksi, enkä perennojan osalta tehnyt vielä varmoja päätöksiä, mitä esikasvatan ja mitä en. Monia siemeniä kylvin syksyllä ulos penkkeihin tai ruukkuihin, mutta mieli tekisi varuiksi kylvää samoja myös sisällä. Hyötykasvien osalta tilanne kuitenkin selvisi. Seuraavia voisi ostaa lisää:

• Maissi
• Lanttu
• Jotain papuja (niitä mitkä syödään palkoineen)
• Tinjami (varmuuden vuoksi, ulkona pitäisi kyllä myös talvehtia)
• Jotain erilaista minttua 
• Tomaatti "Andine Comue" (harmi, ettei tätä taida löytyä Prismasta)
• Jotain erilaisia paprikoita
• Kasvihuonekurkku

Osaisitteko suositella hyviä papuja, minttua, paprikoita ja kasvihuonekurkkua?

Inventaarion jälkeen kylvin keijunmekon, ahkeraliisan "Accent Salmon" ja varuiksi lisää latva-artisokkaa. Laitoin myös ne paprikat, mitä minulla jo oli "Golden California Wonder" ja "California Wonder" ja varuiksi lisää chilin siemeniä idätykseen märälle talouspaperille ja patterin päälle. Tällä kertaa en jaksa katsella tyhjiä ruukkuja kuukauden miettien itääkö ne vai en. Lämmin idätys todennäköisesti nopeuttaa paljon.Todennäköisesti kyllä aikaisemmatkin kylvöt itää nyt, kun kerkesin laittamaan uusia :D

Mukavia talvipäiviä!

Itsekylväytyvä tomaatti

Pari päivää sitten mittasin, että pihalla on 34cm lunta ja parhaillaankin sataa lisää. Illalla siis taas lumitöitä tiedossa.

Piha tammikuussa 2019

Lisää viime kesän muisteluita:

vuosi sitten syksynä olin kasvukauden jälkeen kipannut kasvihuoneen vanhat mullat kasvimaan penkkeihin lisämultatäydennykseksi. Saattoi mullan mukana mennä jokunen tipahtanut/ylikypsä tomaattikin. Heinäkuun alussa huomasin, että kahdessa kasvimaanpenkissä kasvaa tomaatteja! Olivat ilmeisesti itsekylväytyneet edellisen vuoden tomaattien siemenistä. Eipä ne sinne kuuluneet, mutta en raaskinut kaikkia kitkeä poiskaan ja kasvihuoneessakin oli jo ihan täyttä.

9.7.2018: Tomaatin taimia porkkanapenkissä. Näitä kasvoi niin monta, että osan raaskin kitkeä pois. Isoimman taimen jätin kasvamaan.

Taimet näyttivät viihtyvän avomaalla, vaikka kuivuus selvästi kiusasi. Välillä lehdet suorastaan lurpattivat ennen kastelua. Jonkin ajan päästä nämä yllätystomaatit alkoivat kukkimaan

20.7.2018: Jättämäni taimi on kasvanut kokoa.

20.7.2018: Latva-artisokkien kaverina kasvoi toista lajiketta oleva tomaatintaimi joka jo kukki
heinäkuussa.

Myöhemmästä minulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta kumpikin näistä tomaattilajikkeista kerkesi jopa tekemään satoa. Sato jäi todella pieneksi, niinkuin itse kasvitkin, mutta muutama pieni tomaatti kerkesi kypäksi asti molemmista. Porkkanoiden seurana kasvaneen tomaatin tunnistin Ildiksi. Toinen taas oli joku perus punainen lajike, jota en tunnistanut varmasti.

Erityisen iloinen olin juuri Ildistä, koska sen siemenet oli loppuneet, enkä siis ollut saanut kasvatettua sitä viime kesän aikana kasvihuoneessa. Otin ulkona kasvaneesta tomaatista siemeniä talteen, joten voin taas tänä vuonna kasvattaa sitä normaaliin tapaan kasvihuoneessa.

Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, joten sillä saattaa olla osuutta tähän. En tiedä onko tämä kovin yleistä, mutta omalle kohdalla oli ensimmäinen kerta kun tomaatti itsekylväytyy ulkona ja kasvaa vielä satoikään asti.

Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?

Viime kesän karpaattienkellomysteeri

Puutarha on paksun lumen peitossa joten pieni paluu kesään on paikallaan.

Kirjoittelin viime toukokuussa siemenistä kasvattamiin taimiini liittyvästä karpaattienkellomysteeristä. Olettu karpaattienkello "Blaun" -taimi kun ei muistuta juuri ollenkaan karpaattienkelloa. Kasvi on todella paljon rotevampi kuin muut karpaattienkelloni. Vanha juttu löytyy täältä: Hidasta kasvua?

Tämä mysteeri ei ratkennut vielä viime kesänä, kasvi ei kerennyt kukkimaan. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että jokin kellokukka se on. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta eri karpaattienkellolajikkeista, niin en osaa sanoa voisiko niillä olla näin isoja eroja. Se "perus" karpaattienkello on ainakin kovin erilainen tähän reheväkasvuiseen kasviin verrattuna.

Karpaattienkello "Blaun" siemenistä kasvoi kesän aikana tällainen kasvi. Valitettavasti vain yksi siemen iti, niin en voi verrata muihin. Vasemmalla näkyy laventelia (joka talvehti ensimmäisen talven ulkona, toivotaan että talvehtii myös tämän talven) ja oikealla purppurapikkusydäntä.

Kasvia kuvatessa kerkesin jo pelästymään, että kyseessä on joku helposti juurista leviävä kellokukka, koska löysin parinkymmenen sentin päästä pari pienempää taimea. Taimien lehtien tarkemman tutkailun tuloksena tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei välttämättä ole samaa kasvia. Lehtien reunat eivät ole aivan yhtä aaltoilevat. Tosin jos eivät ole samaa kasvia, niin sitten en tiedä mitä ovat.

Vieressä kasvaa myös valkoista kurjenkelloa, mutta en tiedä miltä kurjenkellon taimien lehdet näyttävät. "Aikuisen" kasvin lehdet ovat huomattavasti kapeammat/heinämäisemmät.

Tämänkin kasvin kohdalla joudun ilmeisesti odottamaan ensi kesää, mikä tästä kehittyy. Onko samaa kasvia kuin yllä oleva vai onko kyseessä jonkin muun kasvin siementaimi.

Keväällä laitan "Blaun" siemeniä vielä uudestaan kasvamaan. Jännä nähdä itävätkö loputkin siemenet samanlaisina taimina.

Samaten jos tuo viime kevään kasvi selviää ensimmäisestä talvestaan, sen pitäisi kukkia ensi kesänä. Toivottavasti silloin saadaan ratkaisu tähän mysteeriin.

Tuhkan käyttö

Kävin viikonloppuna maaseudulla kyläilemässä ja matkaan lähti pieni säkillinen viljan poltosta syntynyttä tuhkaa. Tästä syystä siis tämän päivän aiheena tuhka.

Tästä aiheesta ei juurikaan kuvia saa näin keskellä talvea, joten tässä edes yksi asiaan liittymätön kuva postaukseen. Lunta on satanut sen verran että olen jo kahteen kertaan juotunut putsaamaan kasvihuoneen katon lumesta. Tänäkin vuonna jäi pressu laittamatta kasvihuoneen päälle. Toivotaan, että vahingoilta kuitenkin vältytään.

Tuhka lannoitteena ja kalkin sijasta

Tuhka vähentää maan happamuutta kalkin tapaan, mutta on myös loistava lannoitusaine. Tuhka sisältää fosforia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, mangaania, magnesiumia ym. Pitoisuudet vaihtelevat hiukan sen mukaan mistä tuhkasta on kyse. Ravinnemäärät ovat kuitenkin kasvien tarvitsemassa suhteessa. Happamassa maassa viihtyille kasveille tuhkaa ei kannata antaa. Lisäksi puun, etenkin havupuiden tuhkassa ongelmana on raskasmetallipitoisuudet, eikä havupuiden tuhkaa suositella laitettavaksi kasvimaalle tai muutenkaan syötäville kasveille.

Tätä ongelmaa ei ole viljan tuhkalla, joten ajattelin keväällä levittää sitä kasvimaalle ja muuallekin puutarhaan, ehkä myös kasvihuoneen tomaateille. Tuhkassa on paljon ravinteita, joita tomaatit ym hyötykasvit tarvitsevat tehdäkseen hyvän sadon. Perunapenkkiin en kuitenkaan laita, koska tuhka lisää perunaruven esiintymistä. Liikaa tuhkaa ei kannata laittaa muutenkaan, ettei maa muutu liian emäksiseksi. Yritän siis olla laittamatta penkkeihin minne levittelin jo kalkkia syksyllä.

Luulisi, että kasvimaan kasvit viihtyvät, kun levitin sinne syksyllä kompostimultaa (eniten ravinteita tarvivien kasvien penkki sai myös hevonkakkaa) ja keväällä lisään tuhkaa. Komposti ja hevonkakka  lisäyksien jälkeen tuhka tuleekin tarpeeseen, ettei maa jää liian happamaksi. Tuosta ei enää puutu muuta kuin typpilannoitus, joten kanankakkaa tai nokkoskäytettä pitäisi vielä käyttää lisäksi.

Kahdelta aikaisemmalta kaudelta kasvimaan sato on jäänyt pieneksi. Nurmikolle perustamani (pintamaa piti kaivaa rikkaruohojen juurien takia pois) ja kaupan mullalla täydennetty kasvimaan maa ei varmaankaa ole ollut etenkään mikrobitoiminnan kannalta ideaalisinta. Myönnetään, että paikkakin on melko kuiva. Toivotaan, että maanparannus tuottaa tulosta.


Tuhka lumen sulattajana

Lumen sulamista voi nopeuttaa levittämällä tuhkaa lumen pinnalle. Jonkin tutkimuksen mukaan, näin voidaan nopeuttaa lumen sulamista jopa 2 viikkoa. Maan sulamista roudasta joutuu siltikin odottelemaan normaaliin tapaan, mutta joitain päiviä saattanee tuhka aikaistaa kylvön aloittamista. Pitääkin pitää mielessä, että testaan tämän keväällä. Jos vaikka levittäisin tuhkaa joihinkin penkkeihin ja joihinkin en, niin voisin itse todeta onko merkittävää vaikutusta.


Tuhkaa kompostiin

Tämä on oikein mielenkiintoinen aihe, jota yritin jo vähän selvitellä, saamatta kuitenkaan varmaa vastausta. Suurin osa kompostoinnin ohjeista kieltää laittamasta tuhkaa kompostiin. Silti jotkut harvat kuitenkin kehottavat tekemänä niin. Perusteluita näille: Liika emäksisyys häiritsee kompostin toimintaa, kompostoituminen tapahtuu parhaiten hiukan happamassa. Toisaalta ilmeisesti myös liian hapan ympäristö häiritsee kompostoitumista. Liika happamuus korjaantuu kompostissa itsekseen, mutta pieni tuhkalisäys nopeuttaa tällöin kompostin toimintaa. Liikaa happamuutta voi ilmetä ilmeisesti etenkin talvella, jolloin kompostoriin laitetaan lähinnä keittiöjätettä.

Minäkin olen huomannut, että syksyn jälkeen (jolloin kompostoriin meni keittiöjätteen lisäksi paljon puutarhajätettä), kompostorin lämpötila on laskenut paljon, nyt pysettelee vajaassa 20 asteessa. Toki ulkolämpötilan laskeminen ja kompostorin reilumpi tyhjennys ovat tähän vaikuttavia syitä myös.

Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että liika happamuus voi kertoa myös hapen puutteesta, eli liian tiiviistä kompostimassasta, tällöin kompostin ph voi laskea jopa alle 4:ään. Tämä pitääkin huomioida jatkossa paremmin. Tajusin, että en ole laittanut kompostoriin tarpeeksi ilmavaa/rakeista kuiviketta, kun käytän kuivikkeena lähinnä haravointijätettä ja kissojen hiekkalaatikoiden puukuitu-kuiviketta (ulosteita en kuitenkaan laita kompostoriin/kompostiin). Ilmavuuden lisäys voisi onnistua hyvin oksahakkeen käytöllä. Harmi ettei, sitä ole omasta takaa tarjolla talviaikaa, kaikki on jossain lumen alla. Täytynee ensihätään paikata tilanne kaupan kuivikkeilla.

Tuhkan vaikutusta voisin melkein kokeilla heti. Harmi kun ei ole kahta kompostoria, niin en pääse testaamaa auttaako tuhka vai ilmavuuden lisääminen paremmin. Vaarana on, että nyt pahimman talven ollessa vasta edessä päin, komposti kylmenee liikaa, jos tuhkan lisäys häiritsee toimintaa, ja pahimmassa tapauksessa kompostori pääsee jäätymään talvella. Taidan silti ottaa riskin.


Miten te käytätte vai käytättekö ollenkaan tuhkaa puutarhoissanne?

EDIT: Kommentteihin on tullut muutama varoittelu tuhkan PH:ta nostavasta vaikutuksesta. Tuhka nostaa PH:ta jopa enemmän kuin kalkki, joten käytetään tuhkaa maltillisesti. Liian emäksinen maa ei ole hyväksi kasveille.