Talvetuspuuhia

Sisällä talvetettavat kasvit odottelivat vielä viime viikon alussa kuistilla talon seinustalla. Nostin ne siihen pahimpia kylmiä suojaan jo jokunen viikko sitten. Osa on odotellessa palelluttanut lehtensä, mutta toivon, että suurin osa on vielä hengissä. Tässä listaa:

• 3 punaista pelargoniaa
• 1 vaaleanpunainen/pinkki englannin pelargonia
• 1 kyynelverenpisata
• 5 verenpisaraa (3 eri väriä) 
• 1 lankaköynnös
• 2 pampaheinää
• 1 elefanttiheinä
• 1 sitruunaruoho
• 1 japaninlehtikuusi

Lisäksi kesäkukkaistutuksissa ulkona on vielä jäljellä lisää lankaköynnöstä, violettia lumihiutaletta, hopeavillakkoa ja hopeaputousta, joista olen miettinyt yritänkö talvettaa osan. Sen verran säästäväinen olen, että talvemalla säästyisi uusien taimien ostamiselta ensi vuonna.

Kuva jokusen viikon takaa, Nyt ruska on jo hiipunut. Vaihdoin kesäkukkaistutusten pelargoniat
ja verenpisarat kellokanerviin. Kanervan kanssa kasvava lumihuitale on tämän jälkeen
innostunut kukkimaan uudelleen runsaammin.

Japaninlehtikuusi oli alennusmyyntilöytö prismasta. Havupuita ei suositella istettavaksi näin myöhään syksyllä, mutta olen kyllä miettinyt, jos tuon voisi silti istuttaa, kun eihän lehtikuusen neulaset säily, joten ei varmaan kovasti haittaa vaikkei ehdikään juurtumaan ennen talvea? Tuskin kevätaurinko kovin pahasti kuivattaa, jos neulasia ei ole. Kohta tulee jo kiire päättää.

Minulla ei vain ole aavistustakaan miten saan kaiken nämä mahtumaan kellariin/autotalliin/varastoon tai millä nimellä talon kellarikerrosta nyt kutsutaankin. Kellarikerros on tällä hetkellä melkoisessa kaaoksessa E:n siivousoperaation takia. Eikä siellä muutenkaan ole kuin yksi pieni ikkuna, josta tilaan tulee valoa. Viime talvena  kahden verenpisaran ja lankaköynnöksen talvetus onnistui, joten ihan toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Täytynee vain odotella siivousoperaation valmistumista.

Sääennusteen kun lupasivat kylmenevää säätä, vein kasvit viime viikolla ensihätään kylmään saunarakennukseen. Talvella siellä menee pakkaselle, mutta ajattelin, että rakennus riittäisi suojaamaan edes pakkasöiltä. Nyt pakkaset ovat ennusteiden mukaan toistaiseksi ohi, joten voisin ottaa kasvit takaisin ulos.

Toinen vanhempi kuva. Myöskin hopeavillakot saivat jäädä vielä kesäkukkaistutuksiin
kaverinaan kellokanervaa ja kuihtunut purppurasulkahirssi. Taustalla levällään kasvavat
gladiolukset keräsin viime viikolla sisälle kuivumaan talvisäilöä varten. Ne olisivat tarvineet
jonkin tuen.

Daalian mukulat nostin viikonloppuna maasta. Ne ajattelin talvettaa kuten viime vuonnakin. Luonnonturpeella täytetyssä kylmälaukussa kellarissa. Samaa kokeilen myös gladioluksen ja kallan mukuloille, jotka nostin myös sisälle kuivumaan. Kruunuvuokot taasen ovat vielä maassa. Itseasiassa moni niistä on alkanut kasvamaan vasta nyt sateiden tultua. Vaikka eivät ehdikään enää kukkimaan, en silti hennonnut nostaa niitä vielä maasta. Kerätköön voimia sen aikaa mitä lehdet pysyvät kylmästä huolimatta vihreinä.

Näiden lisäksi kasvihuoneessa on muutama paprika ja chili jotka otan sisälle talvehtimaan. Meinasin leikata näitä paljon ja istuttaa pienempään ruukkuun, niin eivät vie tilaa niin paljoa. Ehkä saan ne mahtumaan jonnekin. Hiukan ovat jo ehtineet kärsiä pakkasöistä. Nykyiset sääennustukset antavat hyvin lisäaikaa.

Kohta alkaa vuoden ikävin aika: pimeä ja yleensä sateinen marraskuu. Pitänee alkaa suunnittelemaan jouluvaloja, niin saadaan vähän valoa pimeyteen.

Suunnitelmana vesiaihe

Mielestäni jokaiseen puutarhaan kuuluu vesiaihe. Se voi olla irrallinen vesiastia tai lintujenjuotto-allas, isompi allas tai jopa lampi. Vesiaihe piristää pihaa ja etenkin virtaavan veden ääni rauhoittaa. Siitä hyötyy niin ihmiset kuin pihan eläimet ja hyönteiset.

Omaa silmää miellyttäisi eniten lampeen liittyvä puro, mutta sen toteutus ei meidän pihalla taida olla järkevää. Suihkulähteen kohisevasta äänestä en pidä ollenkaan, mutta virtaavan veden tai rauhallisen pienen putouksen haluaisin.

Ei liity aiheeseen, mutta lisätään juttuun yksi ajankohtainen kukkakuva.
Tarhakellokärhö 'Arabella' innostui lämpöisestä syksystä ja alkoi kukkimaan uudelleen.
Aikaisempi kukinta jäi todella vaisuksi kuivuuden takia.

Meiltä löytyy pihalta jo vanha petoniallas/uima-allas.  Sen pohja ja yksi reuna on jo aikoja sitten haljennut, eikä siellä pysy enää vesi. Tarkoituksena olis poistaa rikkinäinen petonipohja ja laittaa tilalle allasmuovi/-kumi. Uutta petonipohjaakin olemme miettineet, mutta toteutus voi olla vaikea, koska halkeamia on myös altaan seinissä. Osittain altaan pohjalla ja yhdessä kulmassa näkyy kalliota ja olisi sääli peittää se muovilla/kumilla, mutta ei taida oma tietämys riittää muunlaiseen korjaussuunnitelmaan. Kertokaa jos teille tulee hyvä ideoita mieleen?

Vanha korjausta vailla oleva uima-allas. Tuossa keskellä on hankkimani nuotio-juttu, jota en ole ehtinyt vielä edes testaamaan. Parempi paikka sille pitäisi keksiä.

Altaan reunatkin on petonia ja mielestäni näyttää kivalta, että reunus on osittain sammaloittunut. Sammaleet on tarkoitus jättää ja mahdollinen allasmuovi/kumi pitäisi kiinnittää petonireunusten alapuolelle. Keskellä allasta on kaareva muoto, johon olen yrittänyt keksiä jotain liikkuvan veden vesiaihetta. Toinen paikka voisi olla altaan kulmaan kallion päälle. Altaan reunuksen takia voi olla vaikea yhdistää altaaseen mitään valmista vesiaihetta, joten olenkin alkanut miettimään voisiko puro/putous-tyylisen vesiaiheen tehdä siiihen itse. Ajattelin liuskekiviä, mutta niiden tasaisuuden kanssa vesi voi olla vaikea ohjata pelkästään altaaseen. Jossain netissä näin petonista tehtyjä kaarevia raparperinlehti-putouksia. Siinä voisi olla ideaa? Pitäisi kuitenkin vielä suunnitella lisää, ennen kuin rupeaa toteuttamaan.

Lisäksi haluisin altaaseen vesikasveja. Nykyinen syvyys ei välttämättä riitä lumpeiden talvehtimiseen, mutta sitäkin voisi kokeilla. Etenkin jos korjauksen yhteydessä allasta saisi hiukan syvennettyä lisää. Mistä vesikasveista teillä on kokemusta? Hyviä ja huonoja puolia toivoisin.

Toistuva altaan tyhjentäminen ja peseminen ei kiinnostaisi ollenkaan, enkä halua käyttää kemikaaleja. Onko kellään kokemusta veden puhtaana pysymisestä happikasvien ja muiden vesikasvien avulla? Tarvitaanko silti jatkuvia putsaustoimia? Sen ymmärrän että altaaseen pudonneet lehdet ym roskat pitää poistaa, ettei pohjaan muodostu mutaa. Tämä toivonmukaan onnistuu veden pinnalta, ettei allasta tarvitse alkaa tyhjentämään vuosittain?

Luin uusimmasta Kotipuutarha-lehdestä, että hyviä happikasveja Hollantilaisen puutarhurin Ada Hoffmanin mukaan ovat:

• Välkevita Potamogeton lucens
• Vesirutto Elodea canadensis
• Vesisätkin Ranunculus aquatilis
• Reunuspietaryrtti Tanacetum parthenium
• Vesisulka Hottonia palustris

Täytynee tutustua näihin lisää. Olisi kiva, että happikasvit olisivat lisäksi kivan näköisiä ja talvehtivat Suomessa.

Sitten kaipaisin suosituksia mistä vesikasveja kannattaa ostaa? Vaikka ajankohta onkin huono, silti yllättävän huonosti löysin netistä tietoa vesikasvien myyjistä.

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.

Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.

Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.

Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.

Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.

Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!