Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.

Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.

Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.

Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!

Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

Keväisen helmikuun pihakuulumisia

Vielä elellään helmikuuta, eli talvea, vaikkei sitä lämpömittariin katsoessa uskoisikaan, monena päivänä lämpö on noussut jopa +6 asteeseen. Pihan lumikinokset sentään muistuttavat vielä talvesta. Lämpöisistä keleistä huolimatta lunta on edelleenkin tasaisaisella hangella 42cm. Parhaimmat kinokset taitavat nousta vielä yli metrin korkauteen.

Helmikuinen taivas viikon takaa. Helmikuun parhaita puolia on, että aurinkoa ehtii jo näkemään töistä päästyä.

Kyllä se lumi pikkuhiljaa sulaa, kunhan lämpöiset jatkuvat. Vuosi sitten luin hyvä vinkin, että ensimmäisten pälvipaikkojen paikkoja kanattaa nyt seurailla. Jos niissä ei vielä kasva kevätkukkia, niin syksyllä asia on helppo korjata, kunhan painaa paikat nyt mieleen. 

Muutamaan tällaiseen paikkaan istutin syksyllä sipulikukkia: saunaan räystään alle ja isomman omenapuun juurelle. Kummastakin alkaa pienet pälvien alut jo pilkoittamaan. Piippoja joutuu silti vielä odottamaan. Tänään löysin yhden paikan lisää: rajalla olevan pengermuurin päällisen.

Pengermuuri on jo pitkään vaatinut korjausta, mutta se on saanut tulla toimeen
omillaan, tuolle ei  meidän tontin puolelta mitään pysty tekemään, joten korjaus
pitäisi joskus suunnitella naapurin kanssa. Muuri näyttäisi olevan pihamme
ensimmäisiä pälvipaikkoja, joten tänään suunnittelin, että muuri olisi hyvä paikka
kevätkukille, vaikkakaan hyvin ne eivät näkyisi, kun pensasaita on edessä. Naapurille
ehkä enemmän iloa. Saattanee tuo olla  myöskin liian kuiva paikka, mutta jotain
kestäviä kevätkukkia voisi kokeilla.

Sen verran aurinko on sulattantu lunta, että piti kiertää vähät havut ja rodot läpi. Hiukan piti jo lisäillä suojia paahtavaa aurinkoa vasten. Päädyin käyttämään joulukuusesta säästämiäni havunoksia. Myös talvisuojat eläimiä varten oli syytä kiertää läpi.

Tässä on tainnut olla jänis asialla. Onneksi huomasin, ennenkuin pääsi tekemään enemmän tuhoa. Laitoin
talouspaperirullan suojan jatkeeksi. Onneksi kirjosaarnivaahtera ei taida olla jänisten herkkua, kun eivät ole kuin
vähän maistelleet.

Kompostori on pärjännyt hyvin alkutalven "hitauden" jälkeen. Sen verran vähän jätettä
tulee talvella, ettei ole joulukuun jälkeen tarvinut edes tyhjentää. Tämäkin kuva on
viikon parin takaa, nyt lunta ei juurikaan ole enää ympärillä.

Kukahan on asustellut ja "lannoittanut" saunan räystään alla olevassa kukkapenkissä
kurjenmiekkoja? Näyttäisi että pidempään tai useasti on viihdytty. Joku lintu
varmaankin asialla.

Ihanaa bongata jotain vihreääkin talvella. Valkomaksaruohot näyttävät voivan hyvin.

Ihanaa kun kevät alkaa, parin päivän jälkeen jo ihan kalenterinkin mukaan. Haaveilen jo ensimmäisistä narsissi ja orvokki ruukuista kuistilla. 

Ihanaa alkavaa kevättä kaikille!

Tuhkan käyttö

Kävin viikonloppuna maaseudulla kyläilemässä ja matkaan lähti pieni säkillinen viljan poltosta syntynyttä tuhkaa. Tästä syystä siis tämän päivän aiheena tuhka.

Tästä aiheesta ei juurikaan kuvia saa näin keskellä talvea, joten tässä edes yksi asiaan liittymätön kuva postaukseen. Lunta on satanut sen verran että olen jo kahteen kertaan juotunut putsaamaan kasvihuoneen katon lumesta. Tänäkin vuonna jäi pressu laittamatta kasvihuoneen päälle. Toivotaan, että vahingoilta kuitenkin vältytään.

Tuhka lannoitteena ja kalkin sijasta

Tuhka vähentää maan happamuutta kalkin tapaan, mutta on myös loistava lannoitusaine. Tuhka sisältää fosforia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, mangaania, magnesiumia ym. Pitoisuudet vaihtelevat hiukan sen mukaan mistä tuhkasta on kyse. Ravinnemäärät ovat kuitenkin kasvien tarvitsemassa suhteessa. Happamassa maassa viihtyille kasveille tuhkaa ei kannata antaa. Lisäksi puun, etenkin havupuiden tuhkassa ongelmana on raskasmetallipitoisuudet, eikä havupuiden tuhkaa suositella laitettavaksi kasvimaalle tai muutenkaan syötäville kasveille.

Tätä ongelmaa ei ole viljan tuhkalla, joten ajattelin keväällä levittää sitä kasvimaalle ja muuallekin puutarhaan, ehkä myös kasvihuoneen tomaateille. Tuhkassa on paljon ravinteita, joita tomaatit ym hyötykasvit tarvitsevat tehdäkseen hyvän sadon. Perunapenkkiin en kuitenkaan laita, koska tuhka lisää perunaruven esiintymistä. Liikaa tuhkaa ei kannata laittaa muutenkaan, ettei maa muutu liian emäksiseksi. Yritän siis olla laittamatta penkkeihin minne levittelin jo kalkkia syksyllä.

Luulisi, että kasvimaan kasvit viihtyvät, kun levitin sinne syksyllä kompostimultaa (eniten ravinteita tarvivien kasvien penkki sai myös hevonkakkaa) ja keväällä lisään tuhkaa. Komposti ja hevonkakka  lisäyksien jälkeen tuhka tuleekin tarpeeseen, ettei maa jää liian happamaksi. Tuosta ei enää puutu muuta kuin typpilannoitus, joten kanankakkaa tai nokkoskäytettä pitäisi vielä käyttää lisäksi.

Kahdelta aikaisemmalta kaudelta kasvimaan sato on jäänyt pieneksi. Nurmikolle perustamani (pintamaa piti kaivaa rikkaruohojen juurien takia pois) ja kaupan mullalla täydennetty kasvimaan maa ei varmaankaa ole ollut etenkään mikrobitoiminnan kannalta ideaalisinta. Myönnetään, että paikkakin on melko kuiva. Toivotaan, että maanparannus tuottaa tulosta.


Tuhka lumen sulattajana

Lumen sulamista voi nopeuttaa levittämällä tuhkaa lumen pinnalle. Jonkin tutkimuksen mukaan, näin voidaan nopeuttaa lumen sulamista jopa 2 viikkoa. Maan sulamista roudasta joutuu siltikin odottelemaan normaaliin tapaan, mutta joitain päiviä saattanee tuhka aikaistaa kylvön aloittamista. Pitääkin pitää mielessä, että testaan tämän keväällä. Jos vaikka levittäisin tuhkaa joihinkin penkkeihin ja joihinkin en, niin voisin itse todeta onko merkittävää vaikutusta.


Tuhkaa kompostiin

Tämä on oikein mielenkiintoinen aihe, jota yritin jo vähän selvitellä, saamatta kuitenkaan varmaa vastausta. Suurin osa kompostoinnin ohjeista kieltää laittamasta tuhkaa kompostiin. Silti jotkut harvat kuitenkin kehottavat tekemänä niin. Perusteluita näille: Liika emäksisyys häiritsee kompostin toimintaa, kompostoituminen tapahtuu parhaiten hiukan happamassa. Toisaalta ilmeisesti myös liian hapan ympäristö häiritsee kompostoitumista. Liika happamuus korjaantuu kompostissa itsekseen, mutta pieni tuhkalisäys nopeuttaa tällöin kompostin toimintaa. Liikaa happamuutta voi ilmetä ilmeisesti etenkin talvella, jolloin kompostoriin laitetaan lähinnä keittiöjätettä.

Minäkin olen huomannut, että syksyn jälkeen (jolloin kompostoriin meni keittiöjätteen lisäksi paljon puutarhajätettä), kompostorin lämpötila on laskenut paljon, nyt pysettelee vajaassa 20 asteessa. Toki ulkolämpötilan laskeminen ja kompostorin reilumpi tyhjennys ovat tähän vaikuttavia syitä myös.

Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että liika happamuus voi kertoa myös hapen puutteesta, eli liian tiiviistä kompostimassasta, tällöin kompostin ph voi laskea jopa alle 4:ään. Tämä pitääkin huomioida jatkossa paremmin. Tajusin, että en ole laittanut kompostoriin tarpeeksi ilmavaa/rakeista kuiviketta, kun käytän kuivikkeena lähinnä haravointijätettä ja kissojen hiekkalaatikoiden puukuitu-kuiviketta (ulosteita en kuitenkaan laita kompostoriin/kompostiin). Ilmavuuden lisäys voisi onnistua hyvin oksahakkeen käytöllä. Harmi ettei, sitä ole omasta takaa tarjolla talviaikaa, kaikki on jossain lumen alla. Täytynee ensihätään paikata tilanne kaupan kuivikkeilla.

Tuhkan vaikutusta voisin melkein kokeilla heti. Harmi kun ei ole kahta kompostoria, niin en pääse testaamaa auttaako tuhka vai ilmavuuden lisääminen paremmin. Vaarana on, että nyt pahimman talven ollessa vasta edessä päin, komposti kylmenee liikaa, jos tuhkan lisäys häiritsee toimintaa, ja pahimmassa tapauksessa kompostori pääsee jäätymään talvella. Taidan silti ottaa riskin.


Miten te käytätte vai käytättekö ollenkaan tuhkaa puutarhoissanne?

EDIT: Kommentteihin on tullut muutama varoittelu tuhkan PH:ta nostavasta vaikutuksesta. Tuhka nostaa PH:ta jopa enemmän kuin kalkki, joten käytetään tuhkaa maltillisesti. Liian emäksinen maa ei ole hyväksi kasveille.

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.

Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.

Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.

Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.

Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.

Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!

Ei vieläkään kunnon sadetta

Intoilin viikonlopun sateista, mutta jotenkin ne kaikki meni aina hiukan ohi. Koko viikonlopun sadesaldo taitanee jäädä 1 milliin. Taas lähistöllä on satanut jopa hyvinkin paljon, mutta tätä paikkaa sateet karttavat huolella. Hellelukemat ovat toistaiseksi ohi, lämpö juuri hellerajan alapuolella. Tosin selkeämpiä hellelukemia on taas myöhemmin luvassa.

Yksi keväällä tilaajalahjaksi saamistani gladiolukseista eli miekkaliljoista. Harmittelin silloin,
kun en haluaisi lisää sisällä talvetettavia kasveja, mutta kyllä tämä kaunis on. Laitoin mukulat
alkukesästä suoraan ulos kasvamaan, joten aloittelevat vasta pikkuhiljaa kukintaa. Näitä ei
ole tarvinnut kastella ollenkaan.

Pihalla on mennyt paljon aikaa omenapuiden kanssa. Pihlajanmarjakoit ovat hyökänneet omenien kimppuun huonon pihlajanmarjasadon takia. Reikäiset omenat ovat oikein alttiita muumiotaudille. Olen parikin kertaa päivässa kerännyt kaikki pudonneet omenat ja kaikki muumiotautiset suoraan puustakin, jos olen vain ylettänyt. Omenat pääsevät lämpökompostoriin, lämmön pitäisi riittää hyvin muumiotaudin tuhoamiseen. Lämpökompostori näyttää ennätyksellistä +70 lämpötilaa. Myöhemmin kompostorin täyttyminen aiheuttaa pulmaa, kun alkaa olla jo nyt täysi. Täytynee varmaan vaan tyhjentää useammin.

Muumiotautia omenassa. Ensin omena alkaa muuttumaan
ruskeaksi ja sitten tulee valkoiset pisteet.

Pihlajanmarjakoin tekemiä reikiä. Joistain tursuaa ulos
jotain valkoista.

Lämpökompostorin lisäksi muumiotautiset omenat voi haudata maahan, niin etteivät itiöt pääse leviämään ilmaan. Omenoiden lisäksi sama pitää tehdä syksyllä lehdille. Täällä muumiotaudin hävittäminen on mahdoton tehtävä kun omenapuita on melkein joka pihassa ja kaikilla on muumiotautia. Vaikka saisinkin kaikki muumiotautiset omanat ja lehdet hävitettyä omalta pihalta, tauti leviää takaisin naapureilta samantien. Urean levittäminen omenapuun alle ehkäisee kuulemma muumiotaudin leviämistä, en tosin tiedä auttaako sekään taudin leviämiseen naapureilta.

Tämän kesän kuivuudesta oppineena päätin myös perustaa uudet kukkapenkit paremmin. Hevosen lanta pitää hyvin kosteutta ja antaa ravinteita, joten kävin hakemassa monta jätesäkillistä hevosen lantaa. Näin loppukesästä ei pitäisi enää lannoitella muuten kuin syyslannoitteella, mutta teenkin näitä penkkejä valmiiksi ensivuoden istutuksia ajatellen. Uudistin samalla periaatteella osittain saunan edustan kuivan penkin, josta talvella kuoli siihen aikaisemmin istuttamiani perennoja. Tulppaanin sipulit keräsin samalla talteen. Jaan ne samalla, vaikkei viime syksyllä istutetut tulppaanit välttämättä olisi vielä jakamista kaivanneet. Kovin pieniksi sipulit ovat jääneet, saa nähdä kukkivatko ensi keväänä.

Tästä kaivoin maat pois, laitoin paksun kerroksen hevosen lantaa ja samat maat takaisin päälle.
Kivireunus on räystäältä tippuvaa vetta varten, saunassa kun ei ole vielä vesikouruja. Lauta on
viime vuonna laitettu rajaamaa nurmikkoa, mutta lopullinen kukkapenkin rajaus vielä puuttuu.
Punatähkät pistin tuohon kasvamaan kaksi vuotta sitten, jolloin lopullinen kukkapenkin
rajakaan ei ollut muodostunut.

Alennusmyynnistä ostamani mansikat uskallauduin kuintekin istuttamaan toiseen hevosen lannalla lannoitettuun penkkiin. Hautasin lannan kohtalaisen paksun multakerroksen alle, niin ehkä mansikoiden juuret eivät vielä tänä kesänä yletä tarpeeksi syvälle. Jää lannallekin aikaa palaa.

Nyt tätä kirjoittaessani alkoi satamaan! Tosin sadetutkan mukaan kyseessä on niin pieni kuuro, että hyvä jos toisen millin edes sataisi. Sadetta kyllä kaivattaisiin. Olen tehnyt muitakin alennusmyyntiostoksia ja jokunen puu ja perenna odottaisi istuttamista.

Hyvää sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa.

Ihana tuoksu

Ulkona liikkuessani mietiskelin moneen kertaan, että onpa hyvä tuoksu. Jostain syystä en vain osannut yhdistää sitä näihin Hyasintteihin. Upeasti kukkivat ainakin nyt ensimmäisenä vuotena. Ja tuoksuvat!

Viime syksyllä istutetut hyasintit. Kaikkiaan näitä on 4kpl.

Pihatyöt on jatkuneet muun kiireen ohella. Nyt on lähes kaikki oksat saatu silputtua ja siivoamista on jatkettu. Nurmikkokin on jo leikattu ensimmäistä kertaa. Puutarhakompostin kääntö on edelleen kesken, se on pohjalta edelleen jäässä. Nyt ollaan kuitenkin jo voiton puolella. Lämpökompostorissa taas on huimat 65 astetta lämmintä!

Uusia perennojen sipuleita, juurakoita ja ensimmäisiä taimia on tullut istutettua monia. Kasvimaakin alkaa olla hyvällä mallillaan. Nyt on ollut niin lämmintä, että lähes kaikki hyötykasvit on jo kylvetty. Saa nähdä paljonko joudun suojaamaan, jos nämä lämpöiset säät loppuvat.

Seuraavaksi huomiota kaipaisivat omat esikasvatetut taimet. Ne alkavatkin olemaan jo melko huonolla tolalla, kun ovat melko pitkään olleet oman onnensa nojassa. Moni kaipaisi jo koulintaa isonpiin ruukkuihin tai karaisua ja ulos istutusta.  Muutama taisi jo menehtyäkin kissojen, minun tai auringon tekemiin tuhoihin. Muutamia olen ulkoiluttanut kuistilla, mutta pienissä taimiruukuissa ei kosteus riittänyt lämpöisellä aurinkoisella paikalla. Epäilen virkoavatko enää. Onneksi perennoja voi kylvää myös suoraan ulos.

Todella lämpöiset säät jatkuvat ainakin viikonlopun yli. Mikäs tässä on ulkona puuhaillessa. Kasteluvettä vain kuluu reilusti.

Ihanaa viikonloppua!

Maaliskuun pihakuulumisia

Ensimmäinen kevätkuukausi on jo yli puolen välin, mutta varsinaiset keväänmerkit ovat vielä vähissä. Moottoritietä ajaessa näin eilen jo ensimmäisiä pälvipaikkoja, mutta pihalla sellaisiakaan  ei ole havaittavissa. Elämää pihalta on havaittavissa kuitenkin jo paljo, vaikka maa onkin vielä lumen peitossa, jäniksiä, hiiriä/myyriä, oravia ja lintuja liikkuu jäljistä päätellen paljon. Tikliparvea kuunnellessa tuleekin jo ihan keväinen olo, etenkin kun aurinkokin lämmittää mukavasti.

Hiirien valtatie lintujen ruokintapaikalle.

Jäniksillä on ilmeisen hyvä hajuaisti, kun ovat löytäneet lehtikaalin, joka on ollut kokonaan
 hautautuneena lumeen. Jostain syystä eivät ole kuitenkaan etsineet vielä enempää lehtiä.
Ehkä palaavat paikalle vielä myöhemmin jatkamaan.

Eniten lumi on sulanut saunarakennuksen räystään alta. Siihen täytyi jopa lapioida hiukan lisää lunta viiniköynnösten ja jalokärhön suojaksi. Saa nähdä miten jalokärhö on selvinnyt talvesta. Viime kesällä tulin siihen tulokseen, että räystään alla sateensuojassa ei ollut sille sopiva paikka kasvaa, mutta ajattelin silti antaa sille mahdollisuuden tähän kesään asti. Jos kasvu on edelleen yhtä huonoa, täytyy etsiä sille uusi paikka.

Saunan kuisti ja sen alunen ovat melko sotkuisen näköisiä, pitäisi siivota ja katsotaan jos tuohon kuistin alla saisi kesällä säleikön.

Kompostori on innostunut hiukan lämpöisemmistä keleistä tosissaan. Lämpö on ollut useamman päivän jo yli 50 astetta. Minulla on alusta asti ollut tämän lämpökompostorin kanssa ongelmana pieni ammoniakin haju, joka ilmeisesti tarkoittaa ettei kuiviketta ole tarpeeksi. Jännä kun ohjeissa puhutaan yleensä, että riittää kun kuivikkeita laittaa puolet tai 1/3 osaa jätteen määrästä. Nyt talvella olen laittanut kuiviketta saman verran kuin talousbiojätettä. Ja siltikö on vielä liian vähän? Kuivikkeena olen käyttänyt sekä kaupan kuiviketta että kuivia puiden lehtiä, neulasia, sahanpurua ym mitä nyt sattuu löytymään. Kaupan ja omia kuivikkeita käytän yleensä sekaisin. Olisiko jollain vinkkiä tähän? Etenkin nyt kompostorin lämpötilan lähtiessä nousemaan, ammoniakki haisee jopa muutaman metrin kompostorin ulkopuolelle.

Kompostori on innostunut hiukan lämpösemmistä keleistä tosissaan.
Lämpö on ollut useamman päivän jo yli 50 astetta.

Mukavaa viikonloppua.