Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.

Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.

Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.

Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!

Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

Itsekylväytyvä tomaatti

Pari päivää sitten mittasin, että pihalla on 34cm lunta ja parhaillaankin sataa lisää. Illalla siis taas lumitöitä tiedossa.

Piha tammikuussa 2019

Lisää viime kesän muisteluita:

vuosi sitten syksynä olin kasvukauden jälkeen kipannut kasvihuoneen vanhat mullat kasvimaan penkkeihin lisämultatäydennykseksi. Saattoi mullan mukana mennä jokunen tipahtanut/ylikypsä tomaattikin. Heinäkuun alussa huomasin, että kahdessa kasvimaanpenkissä kasvaa tomaatteja! Olivat ilmeisesti itsekylväytyneet edellisen vuoden tomaattien siemenistä. Eipä ne sinne kuuluneet, mutta en raaskinut kaikkia kitkeä poiskaan ja kasvihuoneessakin oli jo ihan täyttä.

9.7.2018: Tomaatin taimia porkkanapenkissä. Näitä kasvoi niin monta, että osan raaskin kitkeä pois. Isoimman taimen jätin kasvamaan.

Taimet näyttivät viihtyvän avomaalla, vaikka kuivuus selvästi kiusasi. Välillä lehdet suorastaan lurpattivat ennen kastelua. Jonkin ajan päästä nämä yllätystomaatit alkoivat kukkimaan

20.7.2018: Jättämäni taimi on kasvanut kokoa.

20.7.2018: Latva-artisokkien kaverina kasvoi toista lajiketta oleva tomaatintaimi joka jo kukki
heinäkuussa.

Myöhemmästä minulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta kumpikin näistä tomaattilajikkeista kerkesi jopa tekemään satoa. Sato jäi todella pieneksi, niinkuin itse kasvitkin, mutta muutama pieni tomaatti kerkesi kypäksi asti molemmista. Porkkanoiden seurana kasvaneen tomaatin tunnistin Ildiksi. Toinen taas oli joku perus punainen lajike, jota en tunnistanut varmasti.

Erityisen iloinen olin juuri Ildistä, koska sen siemenet oli loppuneet, enkä siis ollut saanut kasvatettua sitä viime kesän aikana kasvihuoneessa. Otin ulkona kasvaneesta tomaatista siemeniä talteen, joten voin taas tänä vuonna kasvattaa sitä normaaliin tapaan kasvihuoneessa.

Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, joten sillä saattaa olla osuutta tähän. En tiedä onko tämä kovin yleistä, mutta omalle kohdalla oli ensimmäinen kerta kun tomaatti itsekylväytyy ulkona ja kasvaa vielä satoikään asti.

Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?

Tuhkan käyttö

Kävin viikonloppuna maaseudulla kyläilemässä ja matkaan lähti pieni säkillinen viljan poltosta syntynyttä tuhkaa. Tästä syystä siis tämän päivän aiheena tuhka.

Tästä aiheesta ei juurikaan kuvia saa näin keskellä talvea, joten tässä edes yksi asiaan liittymätön kuva postaukseen. Lunta on satanut sen verran että olen jo kahteen kertaan juotunut putsaamaan kasvihuoneen katon lumesta. Tänäkin vuonna jäi pressu laittamatta kasvihuoneen päälle. Toivotaan, että vahingoilta kuitenkin vältytään.

Tuhka lannoitteena ja kalkin sijasta

Tuhka vähentää maan happamuutta kalkin tapaan, mutta on myös loistava lannoitusaine. Tuhka sisältää fosforia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, mangaania, magnesiumia ym. Pitoisuudet vaihtelevat hiukan sen mukaan mistä tuhkasta on kyse. Ravinnemäärät ovat kuitenkin kasvien tarvitsemassa suhteessa. Happamassa maassa viihtyille kasveille tuhkaa ei kannata antaa. Lisäksi puun, etenkin havupuiden tuhkassa ongelmana on raskasmetallipitoisuudet, eikä havupuiden tuhkaa suositella laitettavaksi kasvimaalle tai muutenkaan syötäville kasveille.

Tätä ongelmaa ei ole viljan tuhkalla, joten ajattelin keväällä levittää sitä kasvimaalle ja muuallekin puutarhaan, ehkä myös kasvihuoneen tomaateille. Tuhkassa on paljon ravinteita, joita tomaatit ym hyötykasvit tarvitsevat tehdäkseen hyvän sadon. Perunapenkkiin en kuitenkaan laita, koska tuhka lisää perunaruven esiintymistä. Liikaa tuhkaa ei kannata laittaa muutenkaan, ettei maa muutu liian emäksiseksi. Yritän siis olla laittamatta penkkeihin minne levittelin jo kalkkia syksyllä.

Luulisi, että kasvimaan kasvit viihtyvät, kun levitin sinne syksyllä kompostimultaa (eniten ravinteita tarvivien kasvien penkki sai myös hevonkakkaa) ja keväällä lisään tuhkaa. Komposti ja hevonkakka  lisäyksien jälkeen tuhka tuleekin tarpeeseen, ettei maa jää liian happamaksi. Tuosta ei enää puutu muuta kuin typpilannoitus, joten kanankakkaa tai nokkoskäytettä pitäisi vielä käyttää lisäksi.

Kahdelta aikaisemmalta kaudelta kasvimaan sato on jäänyt pieneksi. Nurmikolle perustamani (pintamaa piti kaivaa rikkaruohojen juurien takia pois) ja kaupan mullalla täydennetty kasvimaan maa ei varmaankaa ole ollut etenkään mikrobitoiminnan kannalta ideaalisinta. Myönnetään, että paikkakin on melko kuiva. Toivotaan, että maanparannus tuottaa tulosta.


Tuhka lumen sulattajana

Lumen sulamista voi nopeuttaa levittämällä tuhkaa lumen pinnalle. Jonkin tutkimuksen mukaan, näin voidaan nopeuttaa lumen sulamista jopa 2 viikkoa. Maan sulamista roudasta joutuu siltikin odottelemaan normaaliin tapaan, mutta joitain päiviä saattanee tuhka aikaistaa kylvön aloittamista. Pitääkin pitää mielessä, että testaan tämän keväällä. Jos vaikka levittäisin tuhkaa joihinkin penkkeihin ja joihinkin en, niin voisin itse todeta onko merkittävää vaikutusta.


Tuhkaa kompostiin

Tämä on oikein mielenkiintoinen aihe, jota yritin jo vähän selvitellä, saamatta kuitenkaan varmaa vastausta. Suurin osa kompostoinnin ohjeista kieltää laittamasta tuhkaa kompostiin. Silti jotkut harvat kuitenkin kehottavat tekemänä niin. Perusteluita näille: Liika emäksisyys häiritsee kompostin toimintaa, kompostoituminen tapahtuu parhaiten hiukan happamassa. Toisaalta ilmeisesti myös liian hapan ympäristö häiritsee kompostoitumista. Liika happamuus korjaantuu kompostissa itsekseen, mutta pieni tuhkalisäys nopeuttaa tällöin kompostin toimintaa. Liikaa happamuutta voi ilmetä ilmeisesti etenkin talvella, jolloin kompostoriin laitetaan lähinnä keittiöjätettä.

Minäkin olen huomannut, että syksyn jälkeen (jolloin kompostoriin meni keittiöjätteen lisäksi paljon puutarhajätettä), kompostorin lämpötila on laskenut paljon, nyt pysettelee vajaassa 20 asteessa. Toki ulkolämpötilan laskeminen ja kompostorin reilumpi tyhjennys ovat tähän vaikuttavia syitä myös.

Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että liika happamuus voi kertoa myös hapen puutteesta, eli liian tiiviistä kompostimassasta, tällöin kompostin ph voi laskea jopa alle 4:ään. Tämä pitääkin huomioida jatkossa paremmin. Tajusin, että en ole laittanut kompostoriin tarpeeksi ilmavaa/rakeista kuiviketta, kun käytän kuivikkeena lähinnä haravointijätettä ja kissojen hiekkalaatikoiden puukuitu-kuiviketta (ulosteita en kuitenkaan laita kompostoriin/kompostiin). Ilmavuuden lisäys voisi onnistua hyvin oksahakkeen käytöllä. Harmi ettei, sitä ole omasta takaa tarjolla talviaikaa, kaikki on jossain lumen alla. Täytynee ensihätään paikata tilanne kaupan kuivikkeilla.

Tuhkan vaikutusta voisin melkein kokeilla heti. Harmi kun ei ole kahta kompostoria, niin en pääse testaamaa auttaako tuhka vai ilmavuuden lisääminen paremmin. Vaarana on, että nyt pahimman talven ollessa vasta edessä päin, komposti kylmenee liikaa, jos tuhkan lisäys häiritsee toimintaa, ja pahimmassa tapauksessa kompostori pääsee jäätymään talvella. Taidan silti ottaa riskin.


Miten te käytätte vai käytättekö ollenkaan tuhkaa puutarhoissanne?

EDIT: Kommentteihin on tullut muutama varoittelu tuhkan PH:ta nostavasta vaikutuksesta. Tuhka nostaa PH:ta jopa enemmän kuin kalkki, joten käytetään tuhkaa maltillisesti. Liian emäksinen maa ei ole hyväksi kasveille.

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.

Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.

Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.

Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.

Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.

Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!

Kesäisiä kuulumisia

Kuivuus jatkuu, vaikka sadetta onkin saatu muutamana päivänä. Monen kukan kukinta jää, ainakin viime vuoteen nähden, kovin lyhyeksi. Pioneista 'Karl Rosenfield' kukkii edelleen upeasti, vaikka sade kaatoikin osan kukista tuista huolimatta. Pihajasmikkeet ovat myös täydessä kukassa ja tuoksuvat upeasti.

Kiinanpioni 'Karl Rosenfield' Vieressä ja takana pihajasmikepensaita

Sormustinkukat ovat levinneet parissa vuodessa hurjasti. Kukkivathan ne upeasti, mutta täytynee leikata suurin osa kukkavarsista kukinnan jälkeen pois, kun en toivo niiden valloittavan koko kukkapenkkiä.

Sormustinkukat uhkaavat levitä laajalle.

Myös kasvimaalla on kuivaa. Kurkku, kurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka penkkiä olen kastellut ahkerimmin, ja kattanut sitä ruohosilpulla. Tämä on ainoa kasvimaan penkeistä, joka kasvaa hyvin. Penkki taisi tulla liian täyteen, mutta kaikka näyttävät ainakin toistaiseksi vielä viihtyvän. Kesäkurpitsasta olen saanut jo ensimmäisen sadonkin.

Tämä penkki on liiankin täynnä. Taustalla lisäksi ämpäreissä kasvavia, jotka eivät enää mahtuneet kasvihuoneeseen.

Perunat ja salaatit taasen eivät vaikuta kuukauteen juuri kasvaneen.

Perunat eivät kasva. Toivotaan että maan alla on silti ollut kasvua.

Kasvihuoneessa ei kuivuus kiusaa, mutta kyllä sinne on vettä saanut viedä! Edelleenkin se on aivan liian täynnä, vaikka osan kasveista veinkin jo ulos. Tomaateissa ja paprikoissa on paljon raakileita ja ensimmäiset kasvihuonekurkutkin vaikuttaisivat alkavan tekemään kurkkuja. Kovin on malttamaton olo, kun tuntuu ettei mikään kuitenkaan edisty nopeasti.

Kasvihuoneessa on tungosta

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kuivaa on

Vaikka olenkin kesäihmisiä ja nautin auringosta (paljon!), nyt alkaa jo kaipaamaan vesisadetta. Viikko sitten maanantai aamulla näytti lupaavalta, satoi hiukan, vesimittari tosin paljasti, että sadetta tuli ehkä 0,2mm. Seuraavana yönä satoi sentään 10mm. Sekään ei riittänyt mihinkään, paljon lisää tarvittaisiin. Jopa nurmikko on kuivimmista kohdista ollut jo pitkään kuolleena. Tälle viikolle lupailee taas hiukan sadepäiviä, etenkin loppuviikolle (juhannukselle, yllätys yllätys). Katsotaan miten käy, en tällä kertaan edes aijo harmitella vaikka juhannuksena sataisi.

Kivikkosuopayrtti ei liity tekstiin, mutta se sattuu kukkimaan nätisti juuri nyt. Näitä oli viime
kesänä kaksi, mutta toinen ei selvinnyt talvesta. Tälle jäljelle jääneelle pitäisi keksiä uusi
paikka, kun tähän tilalle on tulossa kissoille ulkotarha.

Keväällä istuttamillani siemenistä kasvattamillani pienillä perennan taimilla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia. Suurin osa on jo kuollut, vaikka olenkin yrittänyt niitä kastella. Onneksi en ole ehtinyt kaikkia taimia vielä istuttaa, joten säästelen niitä nyt siihen, että tämä kuivuus loppuu. Jos ja kun se joskus loppuu!

Viime vuotiset tai vanhemmat perennat tuntuvat selviävän jopa tästä kuivuudesta. Joitain yksittäisiä olen kastellut, silloin kun näyttävät sitä tarvitsevan. Kasvimaalla kasvu on vaikuttanut olevan hyvin hidasta, täytyisi kai sielläkin kastella enemmän. Perunatkin multasin vasta nyt. Ei olla ehditty vielä hakea kärrillistä multaa, joten käytin multaamiseen 4 mustamulta säkkiä.

Perunoiden multaus tehty kaupan mustallamullala. Kuvasta näkee hyvin kuinka kuivaa maa kasvimaan penkkien ympärillä on. Perunoiden seurana kasvaa muutama edellisvuoden porkkana ja purjo. En ole raaskinut kitkeä niitä pois. Purjo voi jopa olla käyttökelpoistakin, en vain juurikaan käytä sipulikasveja ruoanlaitoissa, joten ovat toistaiseksi saaneet kasvaa rauhassa.

Kasvihuoneessa puolestaan oikein rehottaa. Kuvittelin vähän hillinneeni itseäni, mutta ilmeisesti meni pieleen! En ymmärrä miten saan kaiken mahtumaan kasvihuoneeseen, kun ne tuosta vähän vielä kasvavat. Jo nyt alkaa olemaan melko heikosti liikkumatilaa. Ainoastaan kasvihuonekurkut ovat hiukan huonommalla tolalla. Ne ovat kärsineet mm kissojen käsissä (tai tassuissa). Siksi kylvin 2 viikkoa sitten vielä jokusen lisää. Uudet saattavat kasvaa vanhoista ohi, sen verran huonoa niiden kasvu nyt on. Kokeilin myös kasvihuonekurkun pistokkaiden juurruttamista. Eivät ole ainakaan vielä kuolleet ja toisessa näkyy jo uutta kasvua. Samalla laitoin muutamat melonin siemenet multaan. Ensimmäiset eivät jostain syystä itäneet. Saa nähdä ehtivätkö vielä tekemään satoa. Tällä kertaa sentään itivät nopeasti,

Tässä olen jo yrittänyt vähän järjestellä kasveja, mutta kaikille ei ole vieläkään omia paikkoja. Keskelle kiinnitin säleikön, siihen tulee kurkun taimet kasvamaan ympärille, kunhan vähän vielä kasvavat suuremmiksi, että alkavat kiipeilemään.

Huhtikuussa kasvihuoneeseen kyvämäni kasvit joutuivat nyt ulos. Salaatti ja rucola olikin jo päässyt ylikasvaneeksi. Kurpitsa 'Banana Pink' ei kuulu tähän porukkaan, mutta joutui ulos suuren kokonsa takia. Eiköhän se näissä lämpotiloissa ulkonakin pärjää.

Mukavaa alkanutta viikkoa! Toivottavasti ennustukset toteutuu ja sataa vettä!

Kevään pilkahduksia

Laitetaanpa kevään kunniaksi viimeviikkoisia kuvia, koska nyt kaikki on uuden lumen alla! Toki eiköhän se uusi lumi nopeasti sula (ja toivottavasti myös vanha) kun lämpötilat alkavat ennustusten mukaan vihdoin vähän nousemaan.

Myskimalvan, kurjenkellon ja vuorenkilven vihreitä lehtiä pilkotti jo lumen alta. Samoin etupihan autopaikan kivimuurin päällä kasvavia kivikkokukkia.

Vuorenkilpeä näkyi jo lumen alta

Myskimalvan vihreitä lehtiä pilkotti jo lumen alta

Myös lumen alla suojassa olevasta alppiruususta näkyi yksi oksan pää. Tämän pelastin viime kesänä siskoni pihalta lehtikasasta. Ilmeisesti oli haravointijätteen mukana kulkeutunut oksanpätkä, joka oli alkanut juurtumaan. Juuret eivät kuitenkaan ylettyneet kunnon maahan asti, vaan alppiruusu lähti mukaani kun varresta sitä vähän nostin.

Alppiruusu kasvaa vielä melko maanmyötäisesti ja on ollut talven lumen alla suojassa. Nyt siitä pilkotti ensimmäinen oksanpää, jonka suojasin uudelleen lumen alle ja lisää lunta satoi vielä päälle.

Iloitsen kevään edistymisen lisäksi siitä, että taisin perustaa kasvimaan ainakin sen suhteen oikeaan paikkaan, että sieltä näyttäisi sulavan lumi ensimmäisenä.

Kasvimaa 1.4.2018. Pälvipaikkoja alkaa jo näkymään vaikka muu piha on ihan lumen peitossa.