Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.

Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.

Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.

Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!

Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

Vihannesyökkönen - tuholainen kasvihuoneessa

Kasvihuoneessa pitäisi olla tarkkana kaikien tuhojen varalta, että kerkeää reagoimaan ajoissa. Olen vähän lipsunut tästä ja huomasinkin eilen että reikäisiä lehtiä oli yhtäkkiä paljon. Tuholaiselle oli maistunut etenkin basilkan "Large Leaved" ohuehkot lehdet ja erään huonosti kasvavan tomaatin myöskin melko ohuehkot lehdet. Myös paprikan lehtiä oli maisteltu. Toukan kakkakönttejä löytyi sieltä täältä. Viimeinen pisara oli kuitenkin, että myös tomaattien raakileita oli syöty! Sellaisesta löysinkin tuhojen aiheuttajan.

Vihannesyökkösen toukka ja sen tekemää tuhoa tomaatin raakileelle

Vihannesyökköset ovat yöperhosia. Ne lentävät ja munivat vain hämärässä tai yöllä, joten niiden ilmaantuminen kasvihuoneisiin saattaa olla vaikea havaita. Aikuiset ovat 1,5 cm:n mittaisia perhosia. Niiden etusiivet ovat punertavanruskeat, parin sentin pituiset ja niissä on valkeat aaltoviirut, jotka muodostavat W-kirjaimen siipien kärkeen. Siivissä on myös muutama kellertävä laikku.

Vihannesyökkösten munat ovat lehtien alapinnoilla 60-300 munan ryhmissä. Munista kuoriutuvilla toukilla on vaaleanruskea pää. Ne ovat alussa vain noin 2-3 mm pitkiä, mutta kasvavat reilussa kuukaudessa 3-5 cm:n mittaisiksi. Väriltään toukat ovat vihreitä, kellertävänruskeita tai ruskeita, ja niiden kyljissä on keltainen juova. Toukissa on pieniä vaaleita ja tummia pisteitä, tummia pisteitä kuitenkin harvemmassa kuin vaaleita. Vihannesyökkösen koteloita ympäröi maasta ja roskista tehty, muutaman senttimetrin mittainen kotelokoppa.

Lähde: Biotus

Biotuksen tuntomerkkien lisäksi toukkien tunnistaminen kannattaa aloittaa jalkaparien laskemisesta. 8 jalkaparia, kuten tällä, tarkoittaa perhoista. Jalkaparit jakautuvat seuraavanlaisesti: 1 takana, 4  mahan alla ja 3 edessä. Aikaisemmasta kuvasta ei näitä jalkapareja näy kovin selvästi, mutta otin tunnistusta varten monia kuvia eri suunnista.

Tässä vaiheessa kun vihannesyökköset ovat jo toukka-asteella, paras torjuntakeino taitanee olla toukkien kerääminen pois, ainakin näin pienessä kasvihuoneessa. Toki torjuntaiaineitakin löytyy, mutta olen mieluummin käyttämättä sellaisia. Onneksi en nähnyt niitä kuin tuon yhden. Täytyy kuitenkin tarkistaa ettei muitakin löydy. Toukat koteloituvat ja myös talvehtivat 2-3 cm syvyydessä maassa, joten pintamullan vaihto auttaa myös torjunnassa, jollei kaikkia toukkia pysty keräämään pois. Muutoin näistä saattaa tulla jokavuotinen riesa.

Muutoin kasvihuoneessa on mennyt hyvin. Perinteisesti on ihan liian täyttä. Ensimmäiset tomaatit alkavat olemaan valmiita ja kurkkuja olemme jo päässeet syömään.

Itsekylväytyvä tomaatti

Pari päivää sitten mittasin, että pihalla on 34cm lunta ja parhaillaankin sataa lisää. Illalla siis taas lumitöitä tiedossa.

Piha tammikuussa 2019

Lisää viime kesän muisteluita:

vuosi sitten syksynä olin kasvukauden jälkeen kipannut kasvihuoneen vanhat mullat kasvimaan penkkeihin lisämultatäydennykseksi. Saattoi mullan mukana mennä jokunen tipahtanut/ylikypsä tomaattikin. Heinäkuun alussa huomasin, että kahdessa kasvimaanpenkissä kasvaa tomaatteja! Olivat ilmeisesti itsekylväytyneet edellisen vuoden tomaattien siemenistä. Eipä ne sinne kuuluneet, mutta en raaskinut kaikkia kitkeä poiskaan ja kasvihuoneessakin oli jo ihan täyttä.

9.7.2018: Tomaatin taimia porkkanapenkissä. Näitä kasvoi niin monta, että osan raaskin kitkeä pois. Isoimman taimen jätin kasvamaan.

Taimet näyttivät viihtyvän avomaalla, vaikka kuivuus selvästi kiusasi. Välillä lehdet suorastaan lurpattivat ennen kastelua. Jonkin ajan päästä nämä yllätystomaatit alkoivat kukkimaan

20.7.2018: Jättämäni taimi on kasvanut kokoa.

20.7.2018: Latva-artisokkien kaverina kasvoi toista lajiketta oleva tomaatintaimi joka jo kukki
heinäkuussa.

Myöhemmästä minulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta kumpikin näistä tomaattilajikkeista kerkesi jopa tekemään satoa. Sato jäi todella pieneksi, niinkuin itse kasvitkin, mutta muutama pieni tomaatti kerkesi kypäksi asti molemmista. Porkkanoiden seurana kasvaneen tomaatin tunnistin Ildiksi. Toinen taas oli joku perus punainen lajike, jota en tunnistanut varmasti.

Erityisen iloinen olin juuri Ildistä, koska sen siemenet oli loppuneet, enkä siis ollut saanut kasvatettua sitä viime kesän aikana kasvihuoneessa. Otin ulkona kasvaneesta tomaatista siemeniä talteen, joten voin taas tänä vuonna kasvattaa sitä normaaliin tapaan kasvihuoneessa.

Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin, joten sillä saattaa olla osuutta tähän. En tiedä onko tämä kovin yleistä, mutta omalle kohdalla oli ensimmäinen kerta kun tomaatti itsekylväytyy ulkona ja kasvaa vielä satoikään asti.

Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.

Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.

Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.

Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.

Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.

Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!

Omaa satoa (ensimmäiset tänä vuonna)

Ensiksi kaunistukseksi kuva kukkivasta tarha-alpista. Ihastuin tähän kukkaan heti kun näin sellaisen. Tarha-alpi kukkii runsaansti ihanan pirteän keltaisilla kukilla. Huonona puolena on, että se on innokas leviäminen juurirönsyillä. Tämäkin oli vielä viime kesänä pieni alku. Olen suunitellut siirtää sen muiden suunnitelmien alta pois parempaan paikkaan. Sellaiseen missä se ei heti valloita koko kukkapenkkiä. Jostain taisin lukea että tarha-alpi sietää kuivuutta tosi hyvin. Saattaa pärjätä jopa koivun juurella. Koivun juurelle en kuitenkaan sitä ole siirtämässä, mutta vaahteran juurelle ehkäpä.

Tarha-alpin kukinta on alkanut, ei taida olla kuitenkaan vielä parhaassa kukassa.

Sitten se mitä tulin kertomaan, eli keräsin tänään kasvihuoneesta ensimmäisen sadon! Yksi epämuodostunut tomaatti ja yksi kasvihuonekurkku. Melkoinen tuuri, että molemmat aloittivat satokauden samana päivänä. Näistä jo saa salatin aikaisaksi kunhan hakee kasvimaalta salaatinlehtiä. Mukava kun kauppareissujen ostoslista saatiin lyhenemään.

Oman kasvihuoneen satoa

Kurkut kasvasvat hurjaa vauhtia, monta on jo tuloillaan lisää. Kohta voi olla kurkkuja ja tomaatteja yli omien tarpeiden. Mutta sehän on vain positiivinen ongelma.

Mukavaa loppuviikkoa. Yritetään nauttia auringosta ja helteestä vielä kun kesää riittää.

Kesäisiä kuulumisia

Kuivuus jatkuu, vaikka sadetta onkin saatu muutamana päivänä. Monen kukan kukinta jää, ainakin viime vuoteen nähden, kovin lyhyeksi. Pioneista 'Karl Rosenfield' kukkii edelleen upeasti, vaikka sade kaatoikin osan kukista tuista huolimatta. Pihajasmikkeet ovat myös täydessä kukassa ja tuoksuvat upeasti.

Kiinanpioni 'Karl Rosenfield' Vieressä ja takana pihajasmikepensaita

Sormustinkukat ovat levinneet parissa vuodessa hurjasti. Kukkivathan ne upeasti, mutta täytynee leikata suurin osa kukkavarsista kukinnan jälkeen pois, kun en toivo niiden valloittavan koko kukkapenkkiä.

Sormustinkukat uhkaavat levitä laajalle.

Myös kasvimaalla on kuivaa. Kurkku, kurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka penkkiä olen kastellut ahkerimmin, ja kattanut sitä ruohosilpulla. Tämä on ainoa kasvimaan penkeistä, joka kasvaa hyvin. Penkki taisi tulla liian täyteen, mutta kaikka näyttävät ainakin toistaiseksi vielä viihtyvän. Kesäkurpitsasta olen saanut jo ensimmäisen sadonkin.

Tämä penkki on liiankin täynnä. Taustalla lisäksi ämpäreissä kasvavia, jotka eivät enää mahtuneet kasvihuoneeseen.

Perunat ja salaatit taasen eivät vaikuta kuukauteen juuri kasvaneen.

Perunat eivät kasva. Toivotaan että maan alla on silti ollut kasvua.

Kasvihuoneessa ei kuivuus kiusaa, mutta kyllä sinne on vettä saanut viedä! Edelleenkin se on aivan liian täynnä, vaikka osan kasveista veinkin jo ulos. Tomaateissa ja paprikoissa on paljon raakileita ja ensimmäiset kasvihuonekurkutkin vaikuttaisivat alkavan tekemään kurkkuja. Kovin on malttamaton olo, kun tuntuu ettei mikään kuitenkaan edisty nopeasti.

Kasvihuoneessa on tungosta

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kuivaa on

Vaikka olenkin kesäihmisiä ja nautin auringosta (paljon!), nyt alkaa jo kaipaamaan vesisadetta. Viikko sitten maanantai aamulla näytti lupaavalta, satoi hiukan, vesimittari tosin paljasti, että sadetta tuli ehkä 0,2mm. Seuraavana yönä satoi sentään 10mm. Sekään ei riittänyt mihinkään, paljon lisää tarvittaisiin. Jopa nurmikko on kuivimmista kohdista ollut jo pitkään kuolleena. Tälle viikolle lupailee taas hiukan sadepäiviä, etenkin loppuviikolle (juhannukselle, yllätys yllätys). Katsotaan miten käy, en tällä kertaan edes aijo harmitella vaikka juhannuksena sataisi.

Kivikkosuopayrtti ei liity tekstiin, mutta se sattuu kukkimaan nätisti juuri nyt. Näitä oli viime
kesänä kaksi, mutta toinen ei selvinnyt talvesta. Tälle jäljelle jääneelle pitäisi keksiä uusi
paikka, kun tähän tilalle on tulossa kissoille ulkotarha.

Keväällä istuttamillani siemenistä kasvattamillani pienillä perennan taimilla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia. Suurin osa on jo kuollut, vaikka olenkin yrittänyt niitä kastella. Onneksi en ole ehtinyt kaikkia taimia vielä istuttaa, joten säästelen niitä nyt siihen, että tämä kuivuus loppuu. Jos ja kun se joskus loppuu!

Viime vuotiset tai vanhemmat perennat tuntuvat selviävän jopa tästä kuivuudesta. Joitain yksittäisiä olen kastellut, silloin kun näyttävät sitä tarvitsevan. Kasvimaalla kasvu on vaikuttanut olevan hyvin hidasta, täytyisi kai sielläkin kastella enemmän. Perunatkin multasin vasta nyt. Ei olla ehditty vielä hakea kärrillistä multaa, joten käytin multaamiseen 4 mustamulta säkkiä.

Perunoiden multaus tehty kaupan mustallamullala. Kuvasta näkee hyvin kuinka kuivaa maa kasvimaan penkkien ympärillä on. Perunoiden seurana kasvaa muutama edellisvuoden porkkana ja purjo. En ole raaskinut kitkeä niitä pois. Purjo voi jopa olla käyttökelpoistakin, en vain juurikaan käytä sipulikasveja ruoanlaitoissa, joten ovat toistaiseksi saaneet kasvaa rauhassa.

Kasvihuoneessa puolestaan oikein rehottaa. Kuvittelin vähän hillinneeni itseäni, mutta ilmeisesti meni pieleen! En ymmärrä miten saan kaiken mahtumaan kasvihuoneeseen, kun ne tuosta vähän vielä kasvavat. Jo nyt alkaa olemaan melko heikosti liikkumatilaa. Ainoastaan kasvihuonekurkut ovat hiukan huonommalla tolalla. Ne ovat kärsineet mm kissojen käsissä (tai tassuissa). Siksi kylvin 2 viikkoa sitten vielä jokusen lisää. Uudet saattavat kasvaa vanhoista ohi, sen verran huonoa niiden kasvu nyt on. Kokeilin myös kasvihuonekurkun pistokkaiden juurruttamista. Eivät ole ainakaan vielä kuolleet ja toisessa näkyy jo uutta kasvua. Samalla laitoin muutamat melonin siemenet multaan. Ensimmäiset eivät jostain syystä itäneet. Saa nähdä ehtivätkö vielä tekemään satoa. Tällä kertaa sentään itivät nopeasti,

Tässä olen jo yrittänyt vähän järjestellä kasveja, mutta kaikille ei ole vieläkään omia paikkoja. Keskelle kiinnitin säleikön, siihen tulee kurkun taimet kasvamaan ympärille, kunhan vähän vielä kasvavat suuremmiksi, että alkavat kiipeilemään.

Huhtikuussa kasvihuoneeseen kyvämäni kasvit joutuivat nyt ulos. Salaatti ja rucola olikin jo päässyt ylikasvaneeksi. Kurpitsa 'Banana Pink' ei kuulu tähän porukkaan, mutta joutui ulos suuren kokonsa takia. Eiköhän se näissä lämpotiloissa ulkonakin pärjää.

Mukavaa alkanutta viikkoa! Toivottavasti ennustukset toteutuu ja sataa vettä!

Perennasiemenkirje ja mykorritsatestikuulumisia

Nyt on kulunut viikko testitomaattien 'Rio Fuego' kylvämisestä ja ne ovat itäneet! Isoa eroa näiden kahden ruukin välillä ei ole, mutta mykorritsoja ja hyötymikrobeja sisältävästä ruukusta siemenet alkoivat itämään hiukan aikaisemmin kuin tavallisessa kylvömullassa olevat tomaatit. Tavallisesta mullasta on itänyt toistaiseksi vain toinen siemenistä. Kuva kertoo enenmmän kuin tuhat sanaa, joten katsokaa itse.

Mykorritsatesti 1. viikko

Ero on kuitenkin pikemminkin tunneissa kuin päivissä, joten en tästä vielä vetäisi mitään johtopäätöksiä, kyse voi olla myös puhtaasta sattumasta. Hyvin pienistä eroista on kyse. Katsotaan miten kasvu alkaa tästä edistymään, uskoisin että se kertoo enemmän.

Perennasiemenkirje

Perennasiemenkirjettä varten olen saanut jo hyvin ilmoittautumisia, mutta mukaan mahtuu vielä yksi uusi ja aikaisemmin kiinnostuksensa ilmaisseistakin odotan vielä 2:lta osoitetietoja. Meitä on siis nyt 9 kasassa. Päätin odotella viikonlopun yli ja maanantaina laitan kirjeen eteenpäin sillä porukalla mikä saadaan kasaan. Tässä linkki postaukseen, jossa kerron enemmän perennasiemenkirjeestä: Pihakuulumisia ja perennasiemenkirje

Olen jo hiukan kaivellut siemenvarastojani läpi ja kerännyt kirjeen aloitukseen siemeniä. Voi olla jotain tulee lisättyä vielä lisää ennen kirjeen lähetystä.

Perennan siemeniä perennasiemenkirjeeseen

Tuo isoinkarvillea (lähetyssaarnaajankukka) on minulle viime kesältä uusi tuttavuus. En valitettavasti osaa sanoa millainen se on kasvattaa siemenistä. Aijon itsekin kokeilla. Näitä siemeniä löytyy siemenkirjeestäkin kokeilunhaluisille.

Isoinkarvillea on upean näköinen perenna, joka kannattaa talvisuojata ja sen luvataan karkottavan myyriä.

Isoinkarvillea

Tomaatteja ja mykorritsatesti

Olen puhunut että kylvän tomaatit vasta maaliskuussa ja suurimman osan aijonkin kylvää vasta silloin. Silti olen jo sen verran malttamaton, että ensimmäiset tomaatin siemenet voisin kylvää jo nyt mykorritsa-aiheisen testailun nimissä. Onhan nyt jo helmikuun loppupuoli.

Valikoidessani lajiketta testiä varten, kävin samalla kaikki tomaatin siemeneni läpi ja valikoin lajikkeet mitä voisin kasvattaa tänä vuonna. Oikeastaan lajikkeet on suurimmaksi osaksi samat, kuin viime vuonnakin, mutta pihvitomaatit jätän pois. Tai niin suunittelin, mutta yhden otin silti mukaan. Pihvitomaatit on liian haastavia oikean kastelun suhteen, viime vuonna suurin osa tomaateista vain halkeili ja homehtui, vaikka muut tomaatit kasvoivat hyvin.

Jos nämä riittäisivät tälle vuodelle

SariW Sarin puutarhat -bogista, kirjoitti aikaisemmin mullan mykorritsoista (linkki). Olen joskus aiemminkin mykorritsapitoista kylvömultaa ostanut, mutta nyt ajattelin testata sen tehon.

Suunitelmana on kylvää kahteen taimiruukkuun kumpaakin kaksi tomaatin siementä. Erona näissä on se että toisen ruukun multa sisältää lisäksi mykorritsat ja hyötymikrobit. Jos ruukkujen molemmat siemenet itävät, poistan heikomman taimen (tällä kertaa yritän raaskia). Kovin tarkasta testistä tässä ei ole kyse, kun toinen multa on Biolanin kylvö- ja taimimultaa ja toinen Kekkilän kylvömultaa. Olisi varmasti tarkempi tulos, jos mullat olisivat olleet muuten samaa, mutta toisessa lisäksi nuo mykorritsat ja hyötymikrobit.

Ostin mullan lisäksi myös pirteän vihreitä taimiruukkuja. Niitä olisi ollut myös pinkkeinä. Ehkä seuraavalla kerralla sitten niitä.

Testissä käyttämäni mullat ja taimiruukut

Aikaisemman kokemuksen perusteella pidän tuosta Kekkilän mullasta enemmän. Minulla on toiminut aina paremmin kylvömulta, joka on melko hiekkapitoista, kuten tuo Kekkilän kylvömulta on. Biolanin kylvö- ja taimimulta on puolestaan hyvin turvepitoista. Nämä tiedot eivät ole tuoteselosteesta, vaan multien koostumuksista itse pääteltyjä.

Uskon vakaasti, että jos Biolanin multaan kylvämäni tomaatit kasvavat paremmin, ero johtuu nimenomaan noista mykorritsoista ja hyötymikrobeista. Kuvan kahdesta ruukusta siis se jossa on nimikyltissä lajikkeen perässä M.

Tomaatin 'Rio Fuego' siemenet mullassa 20.2.2018, testi on alkanut

Oikeasti tällaiset testit pitäisi pitäisi tehdä isoina määrinä, että saadaan sattuma rajattua pois, mutta koska kasvihuoneessani ei ole paljoa tilaa ja haluan kasvattaa eri tomaattilajikkeita, kutakin yhden, täytyy tämä pieni testi riittää tältä erää. Voin jatkaa testailua myöhemmin loppujenkin tomaattilajikkeiden kanssa, mutta se ei tule olemaan yhtä hyvin vertailukelpoista, koska kutakin lajiketta tulee olemaan vain yksi taimiruukku.

Samalla kylvin uudelleen Monster Naga ja Hot Lemon chilit, ensimmäinen yritys meni mönkään näiden kanssa. Saattoi johtua siitä, että kastelin niitä vahingossa liikaa. Tai sitten siemenien vanhuus heikensi kasvua. Vanhat siemeneni käytin tammikuussa loppuun, joten tein kylvöt itse talteen ottamillani vapaapölytteisillä siemenillä, jännä nähdä saanko oikeanlaisia chilejä, vai ovatko päässeet risteytymään.

PS: Kylvökalenteriin on päivitetty kylvöjen viimeisin tilanne: Kylvökalenteri 2018

Tomaatin taimikasvatus ja turvepelletit

Kohta alkaa olemaa tomaatin kylvö ajankohtaista, mutta kuukauden pari yritän vielä malttaa mieleni. Sitä odotellessa tässä hiukan pohdintaa viimevuodesta.

Olen aina kylvänyt tomaatin siemenet valmiisiin turvepelletteihin. Sellaisiin missä on harso päällä, joten pelletti ei kaipaa ruukkua. Viime vuona törmäsin kuitenkin mielenkiintoiseen asiaan, mitä en aikaisempina vuosina ollut huomannut. Kylvin osaan pelleteistä 2 siementä, jos kyseessä oli vähän vanhempia siemeniä. Joissain nämä molemmat kuitenkin itivät. En tietenkään raaskinut heittää heikompaa taimea pois vaikka olisi pitänyt, joten revin turvepelletin koulintavaiheessa kahteen osaan ja istutin molemmat tomaatit omiin ruukkuihinsa.

Osa taimista kasvoi nopeaa vauhtia ja muuttuivat tukeviksi, osa taimista taas jäi kituuttamaan eikä kasvua juurikaan tapahtunut. Kuvasta näkee eron selkeästi.

Samaan aikaan kylvetyt tomaatin taimet. Kuva toukokuulta 2017

Keksin vahingossa mistä ero johtui, kun vaihdoin tomaatteja toukokuussa taas isompiin ruukkuihin ja rikoin vahingossa heikosti kasvavan tomaatin juuripaakun. Yllätyin kun eihän mullassa ollut juurikaan juuria. Ainoastaan varresta oli alkanut kasvamaan vähän uusia juuria, mutta alkuperäiset turvepelletin juuret eivät ole päässeet harsosta läpi!

Koskaan aikaisemmin en ole tähän ongelmaan törmännyt. Samoja turvepellettejä olen aikaisemminkin käyttänyt. Onko niissä viimevuonna ollut jokin valmistuksellinen ero, vai mikähän tämän ongelman ilmaantumisen selittää?

Heikosti kasvaneet tomaatitkin pääsivät hyvään kasvuvauhtiin, kun revin kaikilta harson turvepelletin ympäriltä pois ja istutin uudelleen. Vähän tuli katkottua juuria samalla, mutta se ei ilmeisesti haitannut. Myös hitaammin kasvamaan alkavat tomaatit ehtivät tuottamaan satoa. Suurempaa vahinkoa ei siis kerennyt tapahtumaan, mutta taidan silti lopettaa turvepellettien käytön varmuuden vuoksi.