Ensimmäinen hallayö

Aamulla lämpömittariin katsominen aiheutti järkytyksen, vain 2 astetta. Ja oli edelleen laskemassa, vartin päästä enää 1,9 astetta. Jos olisin tämän tiennyt etukäteen olisin illalla suojannut arimpia kasveja ja laittanut kasvihuoneeseen kynttilät. Onneksi pihamme ei ole pahimpia halla-paikkoja, mutta esim. roskiksen kansi oli jäätynyt kiinni. Ilmeisesti pienen mäen rinteessä olemisesta on hiukan hyötyä, lähistöllä, oman pihan ulkopuolella, oli jopa heinikkoa kuurassa.

Tätä voitanee kutsua syksyn ensimmäiseksi hallayöksi, vaikka omat lämpömittarit näyttivät vielä hiukan yli hallarajan. Virallinen Ilmatieteenlaitoksen mittauspiste 20km päässä näyttää lämpötilan tippuneen aamusta jopa -1,7 asteeseen. Me olemme lähempänä merta, joten se yleensä helpottaa syyshallojen kanssa, vaikkei ihan rannalla ollakaan.

Koska lämpötila oli edelleen laskussa, kävin viemässä varuiksi yhden kynttilän kasvihuoneeseen. Sen enempää en nyt aamusta kerennyt kasveja suojaamaan. Kasvihuoneen lämpömittarikaan ei näyttänyt lupaavalta: 0,3 ja 3 astetta. Tiedä sitten kumpi on lähempänä totuutta, mittauspisteet ovat kuitenkin lähekkäin. Täytyisi varmaan hankkia kunnollisempi mittari, nyt käytössä oleva sattui olemaan valmiina ylimääräisenä. Kasvihuone sijaitsee yläpihan puolella, ja on melko mystistä miten ylempänä on usein kylmempi kuin alapihan puolella. Nytkin yläpihalla parkissa olleessa autossa oli ikkunat jäässä, mutta alapihalla olevassa ei. Eikö tämän pitäisi mennä toisinpäin?

Iltapäivä jännittää, sitten näkee onko tuhoja tullut.

Kuva eiliseltä, pitkästä aikaa oli kokonaan sateeton päivä.

Karpaattienkellomysteeri ratkesi

Kirjoitttelin aikaisemmin tänä vuonna ja viime vuonna karpaattienkellomysteeristä. Eli siis taimesta, jonka olin kasvattanut ostamistani karpaattienkellon siemenistä. Taimi ei kuitenkaan näyttänyt yhtään karpaattienkellolta. Tässä vanhat kirjoitukset:

• Viime kesän karpaattienkellomysteeri
• Hidasta kasvua?

Asia ratkesi jo kesäkuussa, kasvin alkaessa kukkimaan tunnistin sen oitin maariankelloksi. Niitä kasvaa minulla muuallakin, mutta jostain syystä taimi näytti sen verran erilaiselta, etten tunnistanut sitä ennen kukintaa.

Yritin myös kylvää samoja siemeniä uudelleen keväällä, että näkisin kasvaako kaikista maariankelloja, vai oliko tämä vain yksittäinen väärä siemen joukossa. Olen merkinnyt itselleni, että siemenet olisivat itäneet, mutta taimea/taimia en muista. Ehkä olen tehnyt merkinnöissä virheen tai sitten taimi kuoli pienenä, ja unohdin merkitä sen. Yhtä kaikki uusi yritys taas ensi keväänä.

Maariankello kukassa 25.6.2019. Pahoittelen hiukan epätarkkaa kuvaa.

Maariankello, Campanula medium

Maariankello on kaksivuotinen kellokasvi, joka kukkii vasta toisena vuotena. Sen pitäisi kylväytyä itsestään helposti ja muodostaa näin pysyvä kasvusto. Minulla nämä jostain syystä kylväytyvät kuitenkin melko huonosti, yleensä vuosittain kasvaa/kukkii vain 1 taimi.  Pitäneekin yrittää siirtää kasvupaikkaa, voi olla että maariankellolle ei sormustinkukkien ja perennojen välissä ole enää tarpeeksi tilaa. 

Korkeus: 40-80 cm
Väri: Violetti, valkoinen tai vaaleanpunainen

Kukinta: kesä-elokuu
Kasvupaikka: aurinkoinen tai puolivarjoinen
Talvenkestävyys: melko kestävä
Kasvualusta: tuore, ravinteikas ja runsasmultainen, ilmeisesti pärjää myös kuivahkossa maassa

Tässä toisessa paikkaa kasvava valkoinen maariankello. Kuva: 6.7.2019

Huomasin, että varsien leikkaus kukinnan jälkeen saattaa aiheuttaa uuden paljon pienemmän kukinnan syksyllä. Leikkauksen idea oli kylläkin testata elävätkö nämä pidempään kuin 2 vuotta, jos ei anna tehdä siemeniä (sama toimii ainakin salkoruusulla).

Mukavaa alkanutta viikkoa!

EDIT: lisätty toinen kuva

Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.

Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.

Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.

Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!

Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

Omenapuun pelastamisyritys - tilannepäivitys

Kirjoitin kesäkuun alussa, että löysin omenapuun, jonka juuret myyrät olivat syöneet lähes täysin. Linkki. Päätin yrittää pelastaa puun vaikken kovin optimistinen ollutkaan.

1. Tapa

Laitoin omenapuun juurtumaan ruukkuun viileään autotalliin. Leikkasin puusta myös latvan ja oksia, jotta vedentarve ei olisi niin suuri. Näin jälkiviisaana, latvan leikkaus ei ehkä ollut järkevää, olisi pitänyt karsia vain enenemmän oksia.

Jo parin viikon päästä omenapuu alkoi näyttämään elonmerkkejä.

Kuukauden päästä näytti, että omenapuu selviää. Kosteana pysyneen mullan pintaan oli kasvanut uusia juuria. Peitin ne kevyesti ja nostin puun pois autotallista melko varjoiseen paikkaan.

1,5kk ruukkuun istutuksesta: uusia juuria on jo kivasti.  

Heinäkuun lopulla päätin istuttaa puun isompaan ruukkuun. Tosin kaikki isommat ruukut näyttivät olevan kasvihuoneessa varattuina, joten multasäkki sai kelvata. 

Puu sai lisämultaa ja hyvältä näyttää

En ole vielä osannut päättää, pitäisikö puu vielä istuttaa maahan ennen talvea, vai antaa kasvaa ruukussa/pussissa ja istuttaa vasta keväällä? Mitä mieltä olette?

Isoin ongelma on nyt mihin tämän puun istutan.

2. Tapa

Tein ensimmäistä kertaa ikinä omenapuusta karsimistani oksista oksavartteita vanhaan omenapuuhumme. Lähtötilanne ei ollut hyvä, koska kärsineen omenapuun oksat olivat selvästi kuivuneita. Myöskin lehdet olivat alkaneet avautua (varteoksissa pitäisi olla vasta silmut).

Laitoin vartteiden suojaksi reijälliset muovipussit ehkäisemään kuivumista. Kuva otettu pari päivää varttamisen
jälkeen. 

Vartteet sinnittelivät pitkään, mutta nyt lopputulos vaikuttaisi nyt selvältä. Ainoastaan 1/4:stä onnistui. Loput 3 ovat kuivuneet. Annan niidenkin kuitenkin olla ensi kevääseen, jolloin varmistan ovatko täysin kuolleet. Onneksi yksi vartteista vaikuttaa varsin elinvoimaiselta, siihen on tullut jo kunnon kokoiset lehdet.

Toivotaan, että alkaa tekemään omenaa jokusen vuoden päästä. Pitää myös merkitä oksa jollain, jotta muistan missä eri lajiketta oleva oksa on!

Mukavaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa!

Vihannesyökkönen - tuholainen kasvihuoneessa

Kasvihuoneessa pitäisi olla tarkkana kaikien tuhojen varalta, että kerkeää reagoimaan ajoissa. Olen vähän lipsunut tästä ja huomasinkin eilen että reikäisiä lehtiä oli yhtäkkiä paljon. Tuholaiselle oli maistunut etenkin basilkan "Large Leaved" ohuehkot lehdet ja erään huonosti kasvavan tomaatin myöskin melko ohuehkot lehdet. Myös paprikan lehtiä oli maisteltu. Toukan kakkakönttejä löytyi sieltä täältä. Viimeinen pisara oli kuitenkin, että myös tomaattien raakileita oli syöty! Sellaisesta löysinkin tuhojen aiheuttajan.

Vihannesyökkösen toukka ja sen tekemää tuhoa tomaatin raakileelle

Vihannesyökköset ovat yöperhosia. Ne lentävät ja munivat vain hämärässä tai yöllä, joten niiden ilmaantuminen kasvihuoneisiin saattaa olla vaikea havaita. Aikuiset ovat 1,5 cm:n mittaisia perhosia. Niiden etusiivet ovat punertavanruskeat, parin sentin pituiset ja niissä on valkeat aaltoviirut, jotka muodostavat W-kirjaimen siipien kärkeen. Siivissä on myös muutama kellertävä laikku.

Vihannesyökkösten munat ovat lehtien alapinnoilla 60-300 munan ryhmissä. Munista kuoriutuvilla toukilla on vaaleanruskea pää. Ne ovat alussa vain noin 2-3 mm pitkiä, mutta kasvavat reilussa kuukaudessa 3-5 cm:n mittaisiksi. Väriltään toukat ovat vihreitä, kellertävänruskeita tai ruskeita, ja niiden kyljissä on keltainen juova. Toukissa on pieniä vaaleita ja tummia pisteitä, tummia pisteitä kuitenkin harvemmassa kuin vaaleita. Vihannesyökkösen koteloita ympäröi maasta ja roskista tehty, muutaman senttimetrin mittainen kotelokoppa.

Lähde: Biotus

Biotuksen tuntomerkkien lisäksi toukkien tunnistaminen kannattaa aloittaa jalkaparien laskemisesta. 8 jalkaparia, kuten tällä, tarkoittaa perhoista. Jalkaparit jakautuvat seuraavanlaisesti: 1 takana, 4  mahan alla ja 3 edessä. Aikaisemmasta kuvasta ei näitä jalkapareja näy kovin selvästi, mutta otin tunnistusta varten monia kuvia eri suunnista.

Tässä vaiheessa kun vihannesyökköset ovat jo toukka-asteella, paras torjuntakeino taitanee olla toukkien kerääminen pois, ainakin näin pienessä kasvihuoneessa. Toki torjuntaiaineitakin löytyy, mutta olen mieluummin käyttämättä sellaisia. Onneksi en nähnyt niitä kuin tuon yhden. Täytyy kuitenkin tarkistaa ettei muitakin löydy. Toukat koteloituvat ja myös talvehtivat 2-3 cm syvyydessä maassa, joten pintamullan vaihto auttaa myös torjunnassa, jollei kaikkia toukkia pysty keräämään pois. Muutoin näistä saattaa tulla jokavuotinen riesa.

Muutoin kasvihuoneessa on mennyt hyvin. Perinteisesti on ihan liian täyttä. Ensimmäiset tomaatit alkavat olemaan valmiita ja kurkkuja olemme jo päässeet syömään.

Omenapuun pelastamisyritys ja tulppaanikuulumisia

Kesä on hyvin aluillaan ja nyt jo pelottaa viime kesän kaltainen kuivuus. Maa senkun pöllyää ja sateet menevät vierestä ohi. Onneksi juhannus on tunnettu vesisateista ja kylmästä kelistä. Vaikken toki sellaistakaan toivo.

Muutamat tulppaanit jaksavat vielä kukkia, vaikka suurin osa on jo kuihtuneet

Tulppaaneja, lehtoakileija ja laukkoja

Viime kuussa ihmettelin keltaisiksi muuttuneita tulppaaneja. Osassa niistä keltainen väri jäi hiukan näkyviin loppuun asti, mutta osa muuttui myöhemmin puhtaan valko-punaisiksi, eli samanlaisiksi kuin aikaisimpinakin vuosina. Jännä vain etten muista näiden aikaisemmin muuttaneen väriään.

Tässä tulppaanissa oli keltainen vielä myöhemminkin hiukan näkyvissä, mutta kuvaan se ei halunnut tulla.
Eli näyttääkin ihan valko-punaiselta vaikkei sitä oikeasti ollut.

Tänään tuli muualla vastaan omenapuu, jonka juuret myyrä oli syönyt (onneksi niitä ei ole täällä näkynyt). Kuten kuvista näkyy, puu oli jo todella huonossa kunnossa, juuret lähes kokonaan syöty, mutta ei vaikuttanut vielä täysin kuolleelta.

Omenapuu "valkea kuulas" lähti maasta kevyesti nykäisemällä.  

Juuria ei ole juurikaan jäljellä, muutama tuollainen ihan pieni vain.

Päätin kuitenkin kokeilla saisinko puun pelastettua. Lehdetkään eivät olleet vielä avautuneet kunnolla hiirenkorville, juurivauriosta johtuen. Leikkasin puusta latvan ja yhden alemman oksankin pois ja istutin sen ruukkuun, jonka vien kellariin viileään. Jännä nähdä mitä käy, vaikken turhan toiveikas olekaan.

Päätin kokeilla pelastamista lisäksi toisellakin tavalla. Leikkasin parhaimman näköiset oksat latvasta ja vartoin ne vanhan omenapuun oksiin. Ideana hauska, että puussa kasvaisi toista lajiketta muutamassa oksassa, mutta tämänkään kohdalla en ole kovin toiveikas. Välineinä käytin mattoveitseä, haavasuoja-ainetta, elmukelmua ja teippiä. Hiukan siis sovellettuja välineitä, mutta isoin huolenaihe on kuitenkin se, että valkean kuulaan oksat vaikuttivat jo hiukan kuivahtaneilta. Laitoin näitä oksa-vartteita yhteensä neljä. Toivotaan että edes joku selviäisi. Tämä tosin on ensimmäinen varttamisyritykseni ja lähtökohdatkin olivat vähän huonot, joten saatan olla ylioptimistinen. Kiinnitin varte-oksiin (kiinnitys alkuperäisen puun puolelle) lisäksi muovipussit ehkäisemään haihtimista. Niihin reijät, että ilma vähän vaihtuu.

Kerron myöhemmin mitä näistä seuraa.

EDIT: tuo valko-punainen tulppaanilajike taitanee olla "Grand Perfection"

Tulppaanimysteeri

Puutarhurointi on jännää puuhaa, erilaisia omituisuuksia ja yllätyksiä tulee silloin tällöin vastaan. Uusimpana ihmettelen ensimmäisiä istuttamiani tulppaaneja. 2 kevättä ne kukkivat samanlaisina, mutta nyt kolmantena keväänä. väritys on muuttunut. Tässä pari kuvaa, katsokaa itse:

Aikaisempina vuosina, tulppaani on ollut valko-punainen, ainoastaan "pohjalla" keltaista.
Tulppaani on myös ollut saman korkuinen ja kukkinut yhtä aikaa "Queen of Night" -tulppaanien
kanssa. (Kuva 2017)

Tässä jälkikäteen lisäyksenä vielä kuva 2018 vuodelta. Näyttää samalta kuin 2017.

Nyt tuo sama tulppaani näyttää tältä. Valkoinen on hävinnyt kokonaan ja punainenkin on tainnut lisääntyä.
Kukinta on myös aikaistunut "Queen of Night" -tulppaaneihin nähden ja tulppaanit jäävät sitä matalimmiksi.

Muuten epäilisin, että olen muistamattani istuttanut jotain uutta lajiketta samalle paikalle, mutta kun tämä muutos on käynnyt molemmissa kahdessa paikassa, missä tätä lajiketta kasvaa. Enkä olisi tuohon penkkiin noin keltaista istuttanutkaan. Onko muilla kokemusta, että tulppaanien ulkonäkö muuttuisi vuosien saatossa? Todennäköisesti on siis käynnyt niin, että uudet sivusipulit muuntuvat?

Tässä vielä muita uudempia tulppaani istutuksia viime syksyltä:

Ps. Huhtikuun alussa istuttamani perunat on itänyt, aikainen istutus siis onnistui, vaikkakin itäminen kesti kauan. Ainakin hiukan perunat saivat etumatkaa huhtikuun lopulla istuttamiini verrattuna.

Aurinkoista sunnuntaita!

EDIT: Korjattu tumman tulppaanin lajikenimi ja lisätty vuoden 2018 kuva.

Kevätkukkijoita

Pihan kukkakuulumisia kuvina

Posliinihyasintti Puschkinia scilloides

Kevätkurjenmiekka, päivitän tähän lajikkeen myöhemmin. En ole tätä näyttävästi kirjoittanut ylös, joten vaatii
vähän etsimistä.

Kevättähti

Krookuksia 

Armeniansahrami

Viime vuoden ruukku-tete-narsissi aloitti juuri kukinnan. Ensimmäinen kukkaan kerennyt narsissi pihallamme.

Toki ruukkunarsisseja on  tullut ostettua lisäksi monia, nekin kukkivat upeasti.

Huhtikuun kuulumisia

Kiirettä pitää, joten vain pikainen päivitys kuulumisista. Lumi alkaa olla vihdoin sulannut, ainoastaan joitain varjopaikkoja ja lumikasoja jäljellä. Lumen sulamisen jäljiltä piha näyttää kovin harmaalta. Ensimmäiset krookukset ovat kuitenkin upeassa kukassa ja lisää on vielä tulossa. Myös tulppaanin ja narsissin piippoja on kiitettävä määrä. Silti olen katsellut tyhjempiä paikkoja jo sillä silmällä, että syksyllä lisää.

Pari vuotta sitten ensimmäiset hankkimani syyssipulit, krookukset, näyttävät viihtyvän hyvin. Määrä on kasvanut pikkuhiljaa.

Piha on lähes lumeton, mutta kovin harmaa.

Pihakierrosten lisäksi taimikasvatukset ovat vieneet jonkin verran aikaa. Nyt alkaa olemaan hetki, jona tila on pahasti loppu. Olenkin suunnitellut laittavani kasvihuoneeseen (jossa vielä minikasvihuone sisällä) jo ensimmäisiä taimia kokeiluun. Öisin on vielä usein monta astetta pakkasta, mutta minikasvihuone on pysynyt lähes nollassa. Jotain lisäsuojaa taimet kuitenkin tarvisivat vielä kasvihuoneiden lisäksi.

Kylvin tänään myös kasvimaalle porkkanat ja palsternakat. Olin laittanut jo parisen viikko sitten yhden rivin perunaan kokeiluun kolminkertaisen harson alle. Vielä ei pysty sanomaan miten käy, ei ole ainakaan alkuja vielä näkynyt.

Nyt lupailee todella hyvää viikkoa. Muistakaahan kaikki ottaa ilo irti aurinkoisista päivistä!

Keväänmerkkejä

Sunnuntai oli oikein poikkeuksellisen keväinen päivä. Aurinko paistoi lämpöisesti vaikka tuuli olikin paikoin karu. Lämpöisen kelin johdosta pääsinkin ihailemaan monia kevään merkkejä:

• Piippoja on tullut näkyviin jo useita saunan edustan perennapenkistä (muualla pihalla on edelleen kovin lumista)

Kuva parin päivän takaa, nyt piippoja näkyy jo enemmän. Osa
tainanee olla jo tuppaanin piippoja

• Lumikellossa on jo nuppu!

Mukava nähdä että viimekevään ainoa lumikello on
edelleen voimissaan, näyttäisi jopa vähän lähteneen
 leviämään

• Siilikin oli jo lopettanut talvihorroksen etuajassa

Siili oli horroksen jäljiltä tai ehkä nälän takia niin heikkona, ettei pelännyt meitä ollenkaan. Koska lumiselta pihalta ei varmaankaan siilin ruokaa juurikaan löydy, ajattelin auttaa toista kissanruokatarjoululla. Siili ei hätkähtänyt edes vaikka laitoin kupin suoraan sen nenän eteen. Nenästä kylläkin näki heti, että ruoantuoksu herätti huomion. Ei mennyt montaa hetkeä kun siili olikin jo kissanruoan kimpussa. Normaalistihan nämä heräilevät vasta vapun tienoilla. Pitää varmaankin pitää huolta ruokatarjoilusta sinne asti.

• Kärpäsiä pörräsi ulkona
• Töyhtöhyyppä lenteli lumisten peltojen yllä
• Moottoritienvarsien meluvalleilla näkyi jo leskenlehtiä kukassa!
• Metsästä löytyi jo aktiivisia metsämuurahaisia

Tuntui siis varsin keväiseltä. Lumikenkäilyretkikin muuttui lähes hikiliikunnaksi, kun lämpö oli sulattanut lumen jo melkoisen upottavaksi. Tällaiset kelit jos jatkuu, ei mene aikaakaan, että pääsee jo puutarhahommiin. Ajattelin vähän jouduttaa kasvimaan sulamista ripottelemalla tuhkaa lumen päälle. 

Omenapuiden leikkauskin olisi vielä kesken, kun en isompaa oksaa jaksaisi käsisahalla sahata. Pitäsi saada E apuun moottorisahan kanssa, ja moottorisahallakin tuntunee olevan huonompi kausi menossa. Ehkä kohta hankitaan uusi.

Pidän taas omaa kevätseurantaa, jossa myös vertailun vuoksi edelliset vuoden mukana. Listaa pääsee seuraamaan Kevätseuranta -sivullani (Linkki myös sivun oikeassa laidassa).

Kaksi vuotta sitten tänä päivänä

Katselin vanhoja kuvia ja satuin löytämään päivälleen kaksi vuotta oteten kuvan leppäkertusta! Olin kuvannut myös maasta pilkistäviä piippoja.

Leppäkerttu 16.3.2017

Oli silloinkin vielä hiukan lunta maassa. Tässä kuva maaliskuun lopulta 2017.

19.3.2017 lumitilanne. Tästä on piha siistiytynyt jo jonkin verran, vaikka kyseissessä kohassa on edelleen myös keskeneräisyyttä.

Vertailun vuoksi kävin tänään ottamassa kuvan samasta paikasta (kuva tuli otettua kylläkin eri suuntaan), vaikkei räntäsaade muuten innostanutkaan ulkoiluun. En kuitenkaan kadehdi ollenkaan vuotta 2017, sillä silloin aikaista kevättä seurasi kylmä ja sateinen kesä.

Lumitilanne 16.3.2019. Tilannetta on toki muuttanut myös uusi peltikatto, josta lumet valuvat suoraan perannapenkin päälle. Näin ei aikaisempina vuosina ole käynnyt, vaan lumi on pysynyt vanhalla tiilikatolla sulamiseen asti. Samalla totesin, että lintujen talipalloteline kaipaa täydennystä ja kävin hakemassa linnuille lisää ruokaa.

Etsin lisäksi vielä 2018 keväästä kuvia, ja oli silloinkin maalis-huhtikuussa kunnolla lunta. SIltikin mieleen on jäänyt muistikuva aikaisesta keväästä.

E:n ja kissojen kanssa ulkona 1.4.2018. Lunta on vielä reilusti.

Tuntuu kuin nyt olisi todella paljon lunta ja kevät myöhässä, mutta kun vertaa tähän viime vuoden kuvaan, niin eihän tässä ole edes isoa eroa ja huhtikuun alkuunkin on vielä parisen viikkoa. Toki nyt lunta on enemmän, mutta kyllä sekin sulaa nopeasti, kunhan lämpöiset kelit alkaa.

Tämä taitanee todistaa, että olen turhan malttamaton. Kyllä kevät tulee ajallaan, kuten joka vuosi :)

Talvinen maaliskuu

Helmikuussa tuntui että kevät tulee, oli lämmintä ja aurinkoista.  Taisi olla se somesta tuttu "fool's spring". Maaliskuun alkaessa talvi tuli takaisin, pakkasta on ollut pahimmillaan -16 astetta ja lunta on satanut monena päivänä. Toki on ollut kauniin aurinkoisiakin kelejä, mutta kylmää silti. Kevät sai siis kunnolla takapakkia.

Tässä pari kuvaa todistusaineistoksi lumitilanteesta. Pälvipaikat eivät ole laajenneet ollenkaan, osittain jopa peittyneet takaisin (minäkin avitin siinä, kun ajattelin suojella kasveja kovilta yöpakkasilta).

Omenapuiden leikkaus aloitettu, aika varovaisesti otin. Enää pitäisi houkutella E kaivamaan moottorisaha esiin,
niin saisi yhden isomman kesällä murtuneen oksan siistittyä.

Nyt sentään kevätkelit palaavat takaisin muutamaksi päiväksi. Kylmää on luvassa taas seuraavalle viikolle, mutta pidetään peukkuja, ettei ennusteet osu oikeaan.

Keväisen helmikuun pihakuulumisia

Vielä elellään helmikuuta, eli talvea, vaikkei sitä lämpömittariin katsoessa uskoisikaan, monena päivänä lämpö on noussut jopa +6 asteeseen. Pihan lumikinokset sentään muistuttavat vielä talvesta. Lämpöisistä keleistä huolimatta lunta on edelleenkin tasaisaisella hangella 42cm. Parhaimmat kinokset taitavat nousta vielä yli metrin korkauteen.

Helmikuinen taivas viikon takaa. Helmikuun parhaita puolia on, että aurinkoa ehtii jo näkemään töistä päästyä.

Kyllä se lumi pikkuhiljaa sulaa, kunhan lämpöiset jatkuvat. Vuosi sitten luin hyvä vinkin, että ensimmäisten pälvipaikkojen paikkoja kanattaa nyt seurailla. Jos niissä ei vielä kasva kevätkukkia, niin syksyllä asia on helppo korjata, kunhan painaa paikat nyt mieleen. 

Muutamaan tällaiseen paikkaan istutin syksyllä sipulikukkia: saunaan räystään alle ja isomman omenapuun juurelle. Kummastakin alkaa pienet pälvien alut jo pilkoittamaan. Piippoja joutuu silti vielä odottamaan. Tänään löysin yhden paikan lisää: rajalla olevan pengermuurin päällisen.

Pengermuuri on jo pitkään vaatinut korjausta, mutta se on saanut tulla toimeen
omillaan, tuolle ei  meidän tontin puolelta mitään pysty tekemään, joten korjaus
pitäisi joskus suunnitella naapurin kanssa. Muuri näyttäisi olevan pihamme
ensimmäisiä pälvipaikkoja, joten tänään suunnittelin, että muuri olisi hyvä paikka
kevätkukille, vaikkakaan hyvin ne eivät näkyisi, kun pensasaita on edessä. Naapurille
ehkä enemmän iloa. Saattanee tuo olla  myöskin liian kuiva paikka, mutta jotain
kestäviä kevätkukkia voisi kokeilla.

Sen verran aurinko on sulattantu lunta, että piti kiertää vähät havut ja rodot läpi. Hiukan piti jo lisäillä suojia paahtavaa aurinkoa vasten. Päädyin käyttämään joulukuusesta säästämiäni havunoksia. Myös talvisuojat eläimiä varten oli syytä kiertää läpi.

Tässä on tainnut olla jänis asialla. Onneksi huomasin, ennenkuin pääsi tekemään enemmän tuhoa. Laitoin
talouspaperirullan suojan jatkeeksi. Onneksi kirjosaarnivaahtera ei taida olla jänisten herkkua, kun eivät ole kuin
vähän maistelleet.

Kompostori on pärjännyt hyvin alkutalven "hitauden" jälkeen. Sen verran vähän jätettä
tulee talvella, ettei ole joulukuun jälkeen tarvinut edes tyhjentää. Tämäkin kuva on
viikon parin takaa, nyt lunta ei juurikaan ole enää ympärillä.

Kukahan on asustellut ja "lannoittanut" saunan räystään alla olevassa kukkapenkissä
kurjenmiekkoja? Näyttäisi että pidempään tai useasti on viihdytty. Joku lintu
varmaankin asialla.

Ihanaa bongata jotain vihreääkin talvella. Valkomaksaruohot näyttävät voivan hyvin.

Ihanaa kun kevät alkaa, parin päivän jälkeen jo ihan kalenterinkin mukaan. Haaveilen jo ensimmäisistä narsissi ja orvokki ruukuista kuistilla. 

Ihanaa alkavaa kevättä kaikille!

Kylvökalenteri 2019

Päivitetty 3.5.2019 (itämistiedot ovat vielä suurelta osalta päivittämättä)

Kuten viime vuonnakin, tälläkin kertaa kylvöt alkoivat oikeastaan jo syksyllä. Ensimmäiset siemenet kylvin suoraan maahan perennapenkkeihin ja ruukkuihin saunan seinustalle saamaan talven mittaisen kylmäkäsittelyn. Kuten aikaisemminkin, näistä kylvöistä en ole kerännyt listaa ylös.

Tässä kuitenkin osa ulos kylvämistäni (4.11.2018):

• Mongolianvaahtera
• Paratiisililja
• Esikko -seos
• Hohtopiikkiputki
• Himalajanjalkalehti
• Lehtoängelmä
• Tummalehtinen kurjenpolvi

Tammikuussa täydensin vielä hankikyvettävien listaa (2.1.2019)

• Hohtopiikkiputki
• Tummalehtinen kurjenpolvi
• Nyppykurjenpolvi
• Mooseksenpalavapensas
• Sinivaleunikko
• Keltavaleunikko
• Punanukki
• Himalajan jalkalehti

Sisälla esikasvatettavien kylvöt aloitin joulukuussa (16.12.2018). Kylmäkäsittelyn vaativien kasvien kasvattaminen siemenistä ei ole yleensä onnistunut, joten laitoin osan niistä ajoissa. Nytkin kylvökset jäivät turhan pitkäksi ajaksi lämpöiseen, ennenkuin vein kellariin kylmään.

Päivitän tätä listaa sitä mukaan kuin kylvöt ja itämiset etenee.

Joulu/Tammikuu
Hyötykasvit	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kylvö 2	Kylmä-käsittely	Itäminen
Monster Naga	28.12.	-	6.2. 1kpl	21.1.	-
Hot Lemon	28.12.	-		21.1.	-	4.2. 4kpl
Cayanne Long Slim	28.12.	-		21.1.	-	4.2. 1kpl
Latva-artisokka	28.12.	-		21.1.	-	1.2. 2kpl
Golden Californian Wonder	21.1.	-
Californian Wonder	21.1.	-	7.2. 2kpl
Kesäkukat				Kouliminen
Keijunmekko	21.1.	-	1.2.
Ahkeraliisa "Accent F1 Salmon"	21.1.	-	1.2.
Perennat
Ohotankärhö	16.12.	1.2.
Kellokärhö	16.12.	1.2.
Viinikärhö	16.12.	1.2.
Pagodikärhö	16.12.	1.2.
Pioni (todennäköisesti kiinanpioni)	16.12.	1.2.

Joulukuussa kylvämäni chilit ja latva-artisokka ei ole vieläkään (helmikuun alkuun mennessä) itäneet. Keittiössä on todennäköisesti ollut liian viileä (noin 18 astetta) niiden itämiselle. Tammikuun lopulla nopeutin uusien siemenien itämistä idättämällä ne märässä talouspaperissa patterin päällä. Näistä siemenistä moni alkoikin itämään pikaisesti ja sain siirrettyä ne multaan. Muutamat lajikkeet jäivät itämättä, joten laitoin lisää siemeniä idätykseen 9.2.2019. Ensimmäisten idätyksessä olevien siementen itämisongelma johtui todennäköisesti siitä, että talouspaperit pääsivät alkuvaiheessa kuivumaan kokonaan. Kastelun jälkeen suljin muovirasian, jotta kosteus pysyy paremmin sisällä. Ei niiden pitäisi siitä kärsiä kun kuitenkin siirrän siemenet heti multaa kun itämistä on havaittavissa.

Esimmäisiä taimia

Latva-artisokan siemenet taitavat olla jo turhan vanhoja. Ensimmäisestä satsista ei ole itänyt vielä yhtään ja toisestakin (noin 6 siementä) vain 2 iti. Valitettavasti samaan ruukkuu. Saatan yrittää siirtää ne erilleen, jos muita ei idä lisää. Latva-artisokilla on pitkä paalujuuri, joten turhaa koulintaa pitäisi välttää.

Helmikuun kylväjä en malttanut odottaa pitkään vaan laitoin läjän siemeniä kasvamaan vartavasti ostettuun idätys-/taimikasvatussysteemiin. Jos toimii hyvin, tuon plussa on tilansäästö ja kestävyys.

Helmikuu
Hyötykasvit	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Basilika "Emily"	9.2.	-	19.2. 4/10	10.3.
Munakoiso "Black Beauty"	9.2.	-	3.3 1/3	10.3
Talvikynteli	9.2.	19.2.
Tomaatti "Bloody Butcher"	9.2.	-	25.2. 4/6	10.3.
Tomaatti "Indigo Rose"	9.2.	-	19.2. 2/2	10.3.
Tomaatti "Rio Fuogo"	9.2.	-	Ei itänyt
Tomaatti "Indigo Apple"	9.2.	-	3.3. 2/2	10.3.
Tomaatti "Promyk"	9.2.	-	19.2. 2/2	10.3.
Pihvitomaatti "Brandywine"	9.2.	-	25.2. 2/2	10.3.
Tomaatti "Oxheart"	9.2.	-	19.2. 2/2	10.3.
Paprika "Golden Californian Wonder" Paprika "Dan" F1 Chili "Monster Naga"	9.2. 9.2. 9.2	- - -	3.3. 1/7 18.2. 2kpl 19.2. 3kpl	Taimi kuoli
Kesäkukat
Hopeavillakko	9.2.	-	-
Keltatimanttikukka "Sunshine"	9.2.	-	7.3. 1/7	Taimi kuoli
Perennat
Salkoruusu "The Watchman"	9.2.	-	5.3. 2/3	10.3.
Pampaheinä "White Feather"	9.2.	-	19.2.	10.3.
Pampaheinä "Pink Feather"	9.2.	-	19.2.	10.3.
Mustepipo "Whipple´s"	9.2.	19.2.
Sinikatana	9.2.	-	?	31.3.
Tarharistikki "Leichtlinii"	9.2.	-	17.2.

Maaliskuu

Maaliskuun aurinko pääsi tekemään tuhoja, kun ikkunalaudalla pienissä turveruukuissa taimet kuivuivat liikaa. Keijunmekoista jäi 3kpl henkiin ja ahkeraliisasta vain 1kpl. Näitä pitä kylvää maaliskuussa lisää. Kissat ja oma sähläys verotti myös muista taimista muutaman koulimisvaiheessa.

Hyötykasvit	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Meirami	10.3.	-	20.3.	13.4.
Basilika "Emily"	10.3.	-	20.3.	13.4.
Intiansitrusheinä	10.3.	-	24.3.	13.4.
Tinjami	10.3.	-	17.3.	13.4.
Chili "Cayanne Long Slim"	10.3.	-
Paprika "Golden Calwonder"	10.3.	-
Tomaatit
"Tigerella"	10.3.	-	21.3 1/2	19.4.
"Ildi"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Rosella"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Nippersnapper"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Andine Comue"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Outdoor Girl"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"St Pierre"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Roma"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Gardener´s Delight"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Balkany Yellow"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Moneymaker"	10.3.	-	4.4.	19.4.
"Rio Fuego"	10.3.	-	4.4.	19.4.
Purjo	17.3.	-	4.4.
Kesäkukat	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Keijunmekko	10.3.	-	24.3.
Ahkeraliisa "Accent Salmon"	10.3.	-	4.4.	13.4.
Keltatimanttikukka "Sunshine"	17.3.	-	-
Hopeavillakko "Silverdust"	17.3.	-	-
Mustasilmäsusanna	17.3.	-	-
Kesäleimu "Popstars"	17.3.	-	22.3.
Ryhmäleijonankita	17.3.	-	24.3.
Tuoksuherne, punainen	17.3.	-	24.3.
Samenttikukka	17.3.	-	19.3.	31.3.
Sinilobelia	17.3.	-	24.3.
Perenat	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Hopeahärkki	10.3.	-	16.3.
Patjarikko	10.3.	-	21.3.
Kultatyrakki	10.3.		24.3. 1kpl
Kivikkokilpiruoho "Mountain Gold"	10.3.
Japaninhanhikki	10.3.	-	19.3.
Päivänsilmä "Bleeding Hearts"	17.3.		?.3.
Hopeahelokki "Pink Petticoats"	17.3.		?.3.
Tarhatähkämunkki	17.3.		24.3.
Purppuratulikukka, Mixed	17.3.		24.3.
Auringontähti	17.3.		24.3.
Koiruoho	17.3.		-
Sulkahirssi	17.3.		20.3.
Tarharistikki "Leichtlinii"	17.3.		?.?
Tähkäesikko	23.3.		?.4.
Syklaami "hardy mixed"	23.3.		27.4.
Karpaattienkallo "Blau"	23.3.		?.4.
Isohelokki	23.3.	1.5.
Jumaltenkukka "Red Light"	23.3.	1.5.
Kääpiöesikko sekoitus	23.3.		?.4.
Palloesikko "Ronsdorfer Hybriden"	23.3.		?.4.
Kaukasiantörmäkukka "Fama Blue"	23.3.		?.4.
Sinivaleunikko	23.3.
Kallionauhus	23.3.
Elefanttiheinä	23.3.		19.4.
Pihaesikko	31.3.		?.4.
Tiibetinesikko	31.3.		?.4.
Isorikko	31.3.	31.3. (ulos)
Metsäkatkero	31.3.	31.3. (ulos)
Isovaleunikko	31.3.	31.3. (ulos)
Tummalehtinen kurjenpolvi	31.3.	31.3. (ulos)
Keltavaleunikko	31.3.	31.3. (ulos)
Lewisia	31.3.	31.3. (ulos)
Lehtoängelmä	31.3.	31.3. (ulos)
Sinivaleunikko	31.3.	31.3. (ulos)
Sitruunankeltainen kullero	31.3.
Alppikatkero	31.3.
Kesäkullero	31.3.
Huhtikuu Huhtikuussa kylvin ensimmäisiä siemeniä jo suoraan kasvihuoneeseen esikasvatustilan puutteen takia. Kasvihuonekurkku ja kurpitsat ovat viihtyneet kasvihuoneessa hyvin. Esikasvatetun tomaatin ja chilin siirtokokeilu kasvihuoneeseen päättyi huonommin. Todennäköisesti hurjat lämpötilavaihtelut eivät tehneet hyvää tasaiseen huonelämpötilaan tottuneille taimille. Pitää muistaa karaista, vaikka kyse olisi vain kasvihuoneeseen siirtämisestä. Myös kasvimaalle on ensimmäiset kylvöt (porkkanaa, salaattia ym) tehty, mutta ne eivät ole mukana tässä listauksessa.
Hyötykasvit	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Salaatti (kasvihuoneeseen)	2.4.		?.4.
Kasvihuonekurkku	19.4.		?.4.
Vesimeloni	19.4.		-
Cantaloupenelomi	19.4.		-
Sitruunakurkku	19.4.		?.4.
Kurpitsa	19.4.		-
Jättikurpitsa "Pink Banana"	19.4.		?.4.
Spagettikurpitsa	19.4.		?.4.
Basillica "Large Leaved"	19.4.		?.4.
Basillica	19.4.		?.4.
Kasvihuonekurkku (kasvihuoneeseen)	23.4.
Kesäkurpitsa (kasvihuoneeseen)	23.4.
Kesäkurpitsa (kasvihuoneeseen)	23.4.
Perenat	Kylvö	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Täpläpunalatva	19.4.		5.5.
Syyshohdekukka	19.4.		27.4.
Tarhatähkämunkki	19.4.
Loistosädekukka	19.4.		27.4.
Pronssisara "Zora"	19.4.		-
Palloesikko	19.4.		1.5.
Mukulat/Sipulit	Istutus	Kylmä- käsittely	Itäminen	Kouliminen
Peruna (kasvihuoneeseen)	2.4.		?.4
Daaliat (kasvihuoneeseen)	22.4.		?.5.
Kruunuvuokko (kasvihuoneeseen)	22.4.		?.5.
Gladiolukset (kasvihuoneeseen)	22.4.		?.5.
Valkosipuli (kasvihuoneeseen)			7.5.