Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.

Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.

Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.

Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!

Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.

Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.

Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.

Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.

Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.

Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!