Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.

Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.

Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.

Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!

Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

Tulppaanimysteeri

Puutarhurointi on jännää puuhaa, erilaisia omituisuuksia ja yllätyksiä tulee silloin tällöin vastaan. Uusimpana ihmettelen ensimmäisiä istuttamiani tulppaaneja. 2 kevättä ne kukkivat samanlaisina, mutta nyt kolmantena keväänä. väritys on muuttunut. Tässä pari kuvaa, katsokaa itse:

Aikaisempina vuosina, tulppaani on ollut valko-punainen, ainoastaan "pohjalla" keltaista.
Tulppaani on myös ollut saman korkuinen ja kukkinut yhtä aikaa "Queen of Night" -tulppaanien
kanssa. (Kuva 2017)

Tässä jälkikäteen lisäyksenä vielä kuva 2018 vuodelta. Näyttää samalta kuin 2017.

Nyt tuo sama tulppaani näyttää tältä. Valkoinen on hävinnyt kokonaan ja punainenkin on tainnut lisääntyä.
Kukinta on myös aikaistunut "Queen of Night" -tulppaaneihin nähden ja tulppaanit jäävät sitä matalimmiksi.

Muuten epäilisin, että olen muistamattani istuttanut jotain uutta lajiketta samalle paikalle, mutta kun tämä muutos on käynnyt molemmissa kahdessa paikassa, missä tätä lajiketta kasvaa. Enkä olisi tuohon penkkiin noin keltaista istuttanutkaan. Onko muilla kokemusta, että tulppaanien ulkonäkö muuttuisi vuosien saatossa? Todennäköisesti on siis käynnyt niin, että uudet sivusipulit muuntuvat?

Tässä vielä muita uudempia tulppaani istutuksia viime syksyltä:

Ps. Huhtikuun alussa istuttamani perunat on itänyt, aikainen istutus siis onnistui, vaikkakin itäminen kesti kauan. Ainakin hiukan perunat saivat etumatkaa huhtikuun lopulla istuttamiini verrattuna.

Aurinkoista sunnuntaita!

EDIT: Korjattu tumman tulppaanin lajikenimi ja lisätty vuoden 2018 kuva.

Huhtikuun kuulumisia

Kiirettä pitää, joten vain pikainen päivitys kuulumisista. Lumi alkaa olla vihdoin sulannut, ainoastaan joitain varjopaikkoja ja lumikasoja jäljellä. Lumen sulamisen jäljiltä piha näyttää kovin harmaalta. Ensimmäiset krookukset ovat kuitenkin upeassa kukassa ja lisää on vielä tulossa. Myös tulppaanin ja narsissin piippoja on kiitettävä määrä. Silti olen katsellut tyhjempiä paikkoja jo sillä silmällä, että syksyllä lisää.

Pari vuotta sitten ensimmäiset hankkimani syyssipulit, krookukset, näyttävät viihtyvän hyvin. Määrä on kasvanut pikkuhiljaa.

Piha on lähes lumeton, mutta kovin harmaa.

Pihakierrosten lisäksi taimikasvatukset ovat vieneet jonkin verran aikaa. Nyt alkaa olemaan hetki, jona tila on pahasti loppu. Olenkin suunnitellut laittavani kasvihuoneeseen (jossa vielä minikasvihuone sisällä) jo ensimmäisiä taimia kokeiluun. Öisin on vielä usein monta astetta pakkasta, mutta minikasvihuone on pysynyt lähes nollassa. Jotain lisäsuojaa taimet kuitenkin tarvisivat vielä kasvihuoneiden lisäksi.

Kylvin tänään myös kasvimaalle porkkanat ja palsternakat. Olin laittanut jo parisen viikko sitten yhden rivin perunaan kokeiluun kolminkertaisen harson alle. Vielä ei pysty sanomaan miten käy, ei ole ainakaan alkuja vielä näkynyt.

Nyt lupailee todella hyvää viikkoa. Muistakaahan kaikki ottaa ilo irti aurinkoisista päivistä!

Kesäisiä kuulumisia

Kuivuus jatkuu, vaikka sadetta onkin saatu muutamana päivänä. Monen kukan kukinta jää, ainakin viime vuoteen nähden, kovin lyhyeksi. Pioneista 'Karl Rosenfield' kukkii edelleen upeasti, vaikka sade kaatoikin osan kukista tuista huolimatta. Pihajasmikkeet ovat myös täydessä kukassa ja tuoksuvat upeasti.

Kiinanpioni 'Karl Rosenfield' Vieressä ja takana pihajasmikepensaita

Sormustinkukat ovat levinneet parissa vuodessa hurjasti. Kukkivathan ne upeasti, mutta täytynee leikata suurin osa kukkavarsista kukinnan jälkeen pois, kun en toivo niiden valloittavan koko kukkapenkkiä.

Sormustinkukat uhkaavat levitä laajalle.

Myös kasvimaalla on kuivaa. Kurkku, kurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka penkkiä olen kastellut ahkerimmin, ja kattanut sitä ruohosilpulla. Tämä on ainoa kasvimaan penkeistä, joka kasvaa hyvin. Penkki taisi tulla liian täyteen, mutta kaikka näyttävät ainakin toistaiseksi vielä viihtyvän. Kesäkurpitsasta olen saanut jo ensimmäisen sadonkin.

Tämä penkki on liiankin täynnä. Taustalla lisäksi ämpäreissä kasvavia, jotka eivät enää mahtuneet kasvihuoneeseen.

Perunat ja salaatit taasen eivät vaikuta kuukauteen juuri kasvaneen.

Perunat eivät kasva. Toivotaan että maan alla on silti ollut kasvua.

Kasvihuoneessa ei kuivuus kiusaa, mutta kyllä sinne on vettä saanut viedä! Edelleenkin se on aivan liian täynnä, vaikka osan kasveista veinkin jo ulos. Tomaateissa ja paprikoissa on paljon raakileita ja ensimmäiset kasvihuonekurkutkin vaikuttaisivat alkavan tekemään kurkkuja. Kovin on malttamaton olo, kun tuntuu ettei mikään kuitenkaan edisty nopeasti.

Kasvihuoneessa on tungosta

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kuivaa on

Vaikka olenkin kesäihmisiä ja nautin auringosta (paljon!), nyt alkaa jo kaipaamaan vesisadetta. Viikko sitten maanantai aamulla näytti lupaavalta, satoi hiukan, vesimittari tosin paljasti, että sadetta tuli ehkä 0,2mm. Seuraavana yönä satoi sentään 10mm. Sekään ei riittänyt mihinkään, paljon lisää tarvittaisiin. Jopa nurmikko on kuivimmista kohdista ollut jo pitkään kuolleena. Tälle viikolle lupailee taas hiukan sadepäiviä, etenkin loppuviikolle (juhannukselle, yllätys yllätys). Katsotaan miten käy, en tällä kertaan edes aijo harmitella vaikka juhannuksena sataisi.

Kivikkosuopayrtti ei liity tekstiin, mutta se sattuu kukkimaan nätisti juuri nyt. Näitä oli viime
kesänä kaksi, mutta toinen ei selvinnyt talvesta. Tälle jäljelle jääneelle pitäisi keksiä uusi
paikka, kun tähän tilalle on tulossa kissoille ulkotarha.

Keväällä istuttamillani siemenistä kasvattamillani pienillä perennan taimilla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia. Suurin osa on jo kuollut, vaikka olenkin yrittänyt niitä kastella. Onneksi en ole ehtinyt kaikkia taimia vielä istuttaa, joten säästelen niitä nyt siihen, että tämä kuivuus loppuu. Jos ja kun se joskus loppuu!

Viime vuotiset tai vanhemmat perennat tuntuvat selviävän jopa tästä kuivuudesta. Joitain yksittäisiä olen kastellut, silloin kun näyttävät sitä tarvitsevan. Kasvimaalla kasvu on vaikuttanut olevan hyvin hidasta, täytyisi kai sielläkin kastella enemmän. Perunatkin multasin vasta nyt. Ei olla ehditty vielä hakea kärrillistä multaa, joten käytin multaamiseen 4 mustamulta säkkiä.

Perunoiden multaus tehty kaupan mustallamullala. Kuvasta näkee hyvin kuinka kuivaa maa kasvimaan penkkien ympärillä on. Perunoiden seurana kasvaa muutama edellisvuoden porkkana ja purjo. En ole raaskinut kitkeä niitä pois. Purjo voi jopa olla käyttökelpoistakin, en vain juurikaan käytä sipulikasveja ruoanlaitoissa, joten ovat toistaiseksi saaneet kasvaa rauhassa.

Kasvihuoneessa puolestaan oikein rehottaa. Kuvittelin vähän hillinneeni itseäni, mutta ilmeisesti meni pieleen! En ymmärrä miten saan kaiken mahtumaan kasvihuoneeseen, kun ne tuosta vähän vielä kasvavat. Jo nyt alkaa olemaan melko heikosti liikkumatilaa. Ainoastaan kasvihuonekurkut ovat hiukan huonommalla tolalla. Ne ovat kärsineet mm kissojen käsissä (tai tassuissa). Siksi kylvin 2 viikkoa sitten vielä jokusen lisää. Uudet saattavat kasvaa vanhoista ohi, sen verran huonoa niiden kasvu nyt on. Kokeilin myös kasvihuonekurkun pistokkaiden juurruttamista. Eivät ole ainakaan vielä kuolleet ja toisessa näkyy jo uutta kasvua. Samalla laitoin muutamat melonin siemenet multaan. Ensimmäiset eivät jostain syystä itäneet. Saa nähdä ehtivätkö vielä tekemään satoa. Tällä kertaa sentään itivät nopeasti,

Tässä olen jo yrittänyt vähän järjestellä kasveja, mutta kaikille ei ole vieläkään omia paikkoja. Keskelle kiinnitin säleikön, siihen tulee kurkun taimet kasvamaan ympärille, kunhan vähän vielä kasvavat suuremmiksi, että alkavat kiipeilemään.

Huhtikuussa kasvihuoneeseen kyvämäni kasvit joutuivat nyt ulos. Salaatti ja rucola olikin jo päässyt ylikasvaneeksi. Kurpitsa 'Banana Pink' ei kuulu tähän porukkaan, mutta joutui ulos suuren kokonsa takia. Eiköhän se näissä lämpotiloissa ulkonakin pärjää.

Mukavaa alkanutta viikkoa! Toivottavasti ennustukset toteutuu ja sataa vettä!