Piha marraskuussa

Marraskuu alkoi poikkeiksellisen lämpöisenä, mutta loppukuusta pakkaset palasivat. Kovin kylmää ei ole ollut vieläkään, hiukan nollan molemmin puolin. Muutama hiutale ensilunta oli satanut muutama yö sitten. 

Nyt kun pihalla on kaikki jäässä, ei siellä oikein pysty mitään tekemään. Siivoilin kaikkea talveksi pois pihalta ja jatkoin kasvihuoneen siivousta. Paljon olisi pitänyt tehdä jo ennen pakkasia. Nyt joutuu odottamaan esimerkiksi jokusen ämpärin sulamista, ennenkuin saan ne varastoon.

Aurinkoisen pakkaspäivän kunniaksi tuli kierrettyä kierros kameran kanssa.

Tertturuusun kukka on joutunut talven armoille. En ole vielä leikannut ruusuja, kun
eivät ole vieläkään tuuleentuneet, Joudun nyt odottamaan seuraavia plussakelejä.

Kattomehitähdet ovat viihtyneet tänä vuonna ja levinneet paljon kevään jälkeen. 

Lankaköynnös sinnittelee edelleen ulkona, pienestä pakkasesta huolimatta. Tämän olen
ajatellut ottavani lopulta, ennen isompia pakkasia, kellariin talvehtimaan,

Kuukausimansikka on levinnyt siemenistä. "Emokasvit" siirsin jo keväällä eri paikkaan.

Seittimehitähti on yksi syksyn alennusmyyntihankinnoistani. Hauskannäköiset pallurat, etenkin kuuraisina.

Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta

Sain haasteen Tuplasti terapiaa blogin Pirjolta. Tarkoituksena olisi muistella ja jakaa 5 kauden parasta puutarhamuistoa. Vaikka kesä loppui vasta äsken, tuntuu että siitä on jo paljon aikaa, ja muistojakin joutui hiukan kaivelemaan.

Omat vesimelonit ja melonit

Ensimmäinen on kuitenkin helppo ja tuli heti meileen: Sain kasvatettua ensimmäiset omat vesimelonit (jos kovin tarkkoja ollaan, niin oikeastaan toiset: monia vuosia sitten sain kasvatettua sisällä 2 alle tennispallon kokoista vesimelonia). Nämä tämän vuotiset, myöskin kaksi, olivat ensimmäiset järkevän kokoiset. Olivat myös todella hyvän makuisia ja uskomattoman mehukkaita. 

Vesimelonin alkuja elokuun alussa.

Myös cantaloupemelonin kasvatus onnistui jotenkin, mutta ne eivät olleet mikään makuelämys, koska toinen ehti ylikypsäksi asti ja toinen jäi vajaakasvuiseksi.

Kesän 2018 vesimeloni- ja cantaloupemelonisato.

Kevätkukat

Kevätkukkia ei sovi unohtaa, ne ovat joka keväinen ilo. Jo ensimmäiset piipot piristävät, itse kukista puhumattakaan. 

Krookus on yksi ihanimmista kevätkukista osittain juuri sen aikaisuuden takia. Tuovat
mukavasti väri muuten vielä niin värittömään pihaan, Keltaiset kulrasahramit olivat
myöhäisemmästä päästä ja kukkivat vasta huhtikuun viimisillä päivillä.

Omenapuun kukinta

Tänä vuonna omenapuut kukkivat poikkeuksellisen näyttävästi. Ihan tällaista kukintaa en muista muina vuosina nähneeni.

Omenapuiden kukinta oli hurjan runsas ja kaunis. Terälähtien alkaessa tippua, maa muuttui suorastaan valkoiseksi.

Ruska

Tämä vuosi oli poikkeuksellinen myös ruskan suhteen. Kuulin monen puhuvan, ettei vastaavaa ruskaa tai yhtä kirkkaita värejä ole aikaisempina syksyinä näkynyt. Omalla pihalla huikeaa ruskaelämystä ei tullut, mutta tästä sainkin innostuksen suunnitella uusia puu ja pensashankintoja keväälle, nimenomaan ruskaa ajatellen.

Kiiltotuhkapensas on syksyisin aina näyttävä. Tämä kannattaa hankkia pihalle ruskakasviksi.
Meillä tämä on pihan alkuperäiskasveja ja harvoja, joissa on kunnon ruskaväri. Lisää tällaisia.

Ruskaa lokakuussa 2018. Tässäkin väriä tuo pieni kiiltotuhkapensas. Vaahtera saa syksyisin upean keltaisen värin.

Sää

Viiminen olikin sitten vaikeampi. Tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että lähes parasta viime kesässä oli sää. Myönnetään, sadetta olisi voinut tulla enemmän, mutta sitä lukuunottamatta kesähän oli lähes täydellinen. Upeat ulkoilukelit ja pihalla pääsi puuhailemaan vaikka mitä. Kuumimmat päivät saattoi jättää auringossa loikoiluun, usein omalla pihalla, välillä muualla. Kukatkin kukkivat upeasti, vaikkakin lyhyesti. Edes rikkaruohoista ei ollut haittaa ja nurmikon leikkaaminen jäi todella vähäiseksi. Kasteluvettä toki kului enemmän kuin tarpeeksi.

Kesän 2018 lämpö, aurinkoisuus ja kuivuus on jäänyt hyvin mieleen. Tästäkin nurmikko selvisi,
kunhan hiukan sai vettä. 

Kesällä tuli nautittua auringosta muuallakin kuin omalla pihalla. Pieni herkuttelu kuuluu kuvaan.
Meri myöskin viilensi pahinta hellettä mukavasti. 

Haastan seuraavat blogit:

• Lappalainen etelässä
• Kukka & kaali
• Kivisen Vilman piha

Tämä haaste on alkujaan lähtöisin Maatiaiskanasen Elämää -blogista.

Tässä säännöt:

• Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta
• Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.
• Kerro, keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan.
• Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Maatiaiskanasen Elämää-blogin 5 parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta -haaste postauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan. 

Talvetuspuuhia

Sisällä talvetettavat kasvit odottelivat vielä viime viikon alussa kuistilla talon seinustalla. Nostin ne siihen pahimpia kylmiä suojaan jo jokunen viikko sitten. Osa on odotellessa palelluttanut lehtensä, mutta toivon, että suurin osa on vielä hengissä. Tässä listaa:

• 3 punaista pelargoniaa
• 1 vaaleanpunainen/pinkki englannin pelargonia
• 1 kyynelverenpisata
• 5 verenpisaraa (3 eri väriä) 
• 1 lankaköynnös
• 2 pampaheinää
• 1 elefanttiheinä
• 1 sitruunaruoho
• 1 japaninlehtikuusi

Lisäksi kesäkukkaistutuksissa ulkona on vielä jäljellä lisää lankaköynnöstä, violettia lumihiutaletta, hopeavillakkoa ja hopeaputousta, joista olen miettinyt yritänkö talvettaa osan. Sen verran säästäväinen olen, että talvemalla säästyisi uusien taimien ostamiselta ensi vuonna.

Kuva jokusen viikon takaa, Nyt ruska on jo hiipunut. Vaihdoin kesäkukkaistutusten pelargoniat
ja verenpisarat kellokanerviin. Kanervan kanssa kasvava lumihuitale on tämän jälkeen
innostunut kukkimaan uudelleen runsaammin.

Japaninlehtikuusi oli alennusmyyntilöytö prismasta. Havupuita ei suositella istettavaksi näin myöhään syksyllä, mutta olen kyllä miettinyt, jos tuon voisi silti istuttaa, kun eihän lehtikuusen neulaset säily, joten ei varmaan kovasti haittaa vaikkei ehdikään juurtumaan ennen talvea? Tuskin kevätaurinko kovin pahasti kuivattaa, jos neulasia ei ole. Kohta tulee jo kiire päättää.

Minulla ei vain ole aavistustakaan miten saan kaiken nämä mahtumaan kellariin/autotalliin/varastoon tai millä nimellä talon kellarikerrosta nyt kutsutaankin. Kellarikerros on tällä hetkellä melkoisessa kaaoksessa E:n siivousoperaation takia. Eikä siellä muutenkaan ole kuin yksi pieni ikkuna, josta tilaan tulee valoa. Viime talvena  kahden verenpisaran ja lankaköynnöksen talvetus onnistui, joten ihan toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Täytynee vain odotella siivousoperaation valmistumista.

Sääennusteen kun lupasivat kylmenevää säätä, vein kasvit viime viikolla ensihätään kylmään saunarakennukseen. Talvella siellä menee pakkaselle, mutta ajattelin, että rakennus riittäisi suojaamaan edes pakkasöiltä. Nyt pakkaset ovat ennusteiden mukaan toistaiseksi ohi, joten voisin ottaa kasvit takaisin ulos.

Toinen vanhempi kuva. Myöskin hopeavillakot saivat jäädä vielä kesäkukkaistutuksiin
kaverinaan kellokanervaa ja kuihtunut purppurasulkahirssi. Taustalla levällään kasvavat
gladiolukset keräsin viime viikolla sisälle kuivumaan talvisäilöä varten. Ne olisivat tarvineet
jonkin tuen.

Daalian mukulat nostin viikonloppuna maasta. Ne ajattelin talvettaa kuten viime vuonnakin. Luonnonturpeella täytetyssä kylmälaukussa kellarissa. Samaa kokeilen myös gladioluksen ja kallan mukuloille, jotka nostin myös sisälle kuivumaan. Kruunuvuokot taasen ovat vielä maassa. Itseasiassa moni niistä on alkanut kasvamaan vasta nyt sateiden tultua. Vaikka eivät ehdikään enää kukkimaan, en silti hennonnut nostaa niitä vielä maasta. Kerätköön voimia sen aikaa mitä lehdet pysyvät kylmästä huolimatta vihreinä.

Näiden lisäksi kasvihuoneessa on muutama paprika ja chili jotka otan sisälle talvehtimaan. Meinasin leikata näitä paljon ja istuttaa pienempään ruukkuun, niin eivät vie tilaa niin paljoa. Ehkä saan ne mahtumaan jonnekin. Hiukan ovat jo ehtineet kärsiä pakkasöistä. Nykyiset sääennustukset antavat hyvin lisäaikaa.

Kohta alkaa vuoden ikävin aika: pimeä ja yleensä sateinen marraskuu. Pitänee alkaa suunnittelemaan jouluvaloja, niin saadaan vähän valoa pimeyteen.

Suunnitelmana vesiaihe

Mielestäni jokaiseen puutarhaan kuuluu vesiaihe. Se voi olla irrallinen vesiastia tai lintujenjuotto-allas, isompi allas tai jopa lampi. Vesiaihe piristää pihaa ja etenkin virtaavan veden ääni rauhoittaa. Siitä hyötyy niin ihmiset kuin pihan eläimet ja hyönteiset.

Omaa silmää miellyttäisi eniten lampeen liittyvä puro, mutta sen toteutus ei meidän pihalla taida olla järkevää. Suihkulähteen kohisevasta äänestä en pidä ollenkaan, mutta virtaavan veden tai rauhallisen pienen putouksen haluaisin.

Ei liity aiheeseen, mutta lisätään juttuun yksi ajankohtainen kukkakuva.
Tarhakellokärhö 'Arabella' innostui lämpöisestä syksystä ja alkoi kukkimaan uudelleen.
Aikaisempi kukinta jäi todella vaisuksi kuivuuden takia.

Meiltä löytyy pihalta jo vanha petoniallas/uima-allas.  Sen pohja ja yksi reuna on jo aikoja sitten haljennut, eikä siellä pysy enää vesi. Tarkoituksena olis poistaa rikkinäinen petonipohja ja laittaa tilalle allasmuovi/-kumi. Uutta petonipohjaakin olemme miettineet, mutta toteutus voi olla vaikea, koska halkeamia on myös altaan seinissä. Osittain altaan pohjalla ja yhdessä kulmassa näkyy kalliota ja olisi sääli peittää se muovilla/kumilla, mutta ei taida oma tietämys riittää muunlaiseen korjaussuunnitelmaan. Kertokaa jos teille tulee hyvä ideoita mieleen?

Vanha korjausta vailla oleva uima-allas. Tuossa keskellä on hankkimani nuotio-juttu, jota en ole ehtinyt vielä edes testaamaan. Parempi paikka sille pitäisi keksiä.

Altaan reunatkin on petonia ja mielestäni näyttää kivalta, että reunus on osittain sammaloittunut. Sammaleet on tarkoitus jättää ja mahdollinen allasmuovi/kumi pitäisi kiinnittää petonireunusten alapuolelle. Keskellä allasta on kaareva muoto, johon olen yrittänyt keksiä jotain liikkuvan veden vesiaihetta. Toinen paikka voisi olla altaan kulmaan kallion päälle. Altaan reunuksen takia voi olla vaikea yhdistää altaaseen mitään valmista vesiaihetta, joten olenkin alkanut miettimään voisiko puro/putous-tyylisen vesiaiheen tehdä siiihen itse. Ajattelin liuskekiviä, mutta niiden tasaisuuden kanssa vesi voi olla vaikea ohjata pelkästään altaaseen. Jossain netissä näin petonista tehtyjä kaarevia raparperinlehti-putouksia. Siinä voisi olla ideaa? Pitäisi kuitenkin vielä suunnitella lisää, ennen kuin rupeaa toteuttamaan.

Lisäksi haluisin altaaseen vesikasveja. Nykyinen syvyys ei välttämättä riitä lumpeiden talvehtimiseen, mutta sitäkin voisi kokeilla. Etenkin jos korjauksen yhteydessä allasta saisi hiukan syvennettyä lisää. Mistä vesikasveista teillä on kokemusta? Hyviä ja huonoja puolia toivoisin.

Toistuva altaan tyhjentäminen ja peseminen ei kiinnostaisi ollenkaan, enkä halua käyttää kemikaaleja. Onko kellään kokemusta veden puhtaana pysymisestä happikasvien ja muiden vesikasvien avulla? Tarvitaanko silti jatkuvia putsaustoimia? Sen ymmärrän että altaaseen pudonneet lehdet ym roskat pitää poistaa, ettei pohjaan muodostu mutaa. Tämä toivonmukaan onnistuu veden pinnalta, ettei allasta tarvitse alkaa tyhjentämään vuosittain?

Luin uusimmasta Kotipuutarha-lehdestä, että hyviä happikasveja Hollantilaisen puutarhurin Ada Hoffmanin mukaan ovat:

• Välkevita Potamogeton lucens
• Vesirutto Elodea canadensis
• Vesisätkin Ranunculus aquatilis
• Reunuspietaryrtti Tanacetum parthenium
• Vesisulka Hottonia palustris

Täytynee tutustua näihin lisää. Olisi kiva, että happikasvit olisivat lisäksi kivan näköisiä ja talvehtivat Suomessa.

Sitten kaipaisin suosituksia mistä vesikasveja kannattaa ostaa? Vaikka ajankohta onkin huono, silti yllättävän huonosti löysin netistä tietoa vesikasvien myyjistä.

Alkusyksyn tunnelmia

Kovin ovat olleet lämpimät syyssäät, mutta nyt alkaa tuntumaan jo syksylle. Pientä ruskaa on jo havaittavissa. Viikonloppuna oli ensimmäinen pakkasyö, oli ilmeisesti ollut jopa -5 astetta pakkasta. Tosin talon kuistin lämpömittari oli silti pysynyt 0.1 asteessa. Isot erot siis sijainnin "mikroilmaston" mukaan.

Komeamaksaruoho kukassa. Oikealla purppuraheisiangervo ja vasemmalla väriminttu, joka on jo lopettanut kukinnan.

Daaliat tuossa pakkasessa kuitenkin kuolivat. Samoin jalohortensia. Saunan seinustalla kasvavat viiniköynnökset säästyivät vielä suurelta osin. Ainoastaan muutama seinästä ulospäin kasvava oksa paleltui. Hyvin näkee, että kylmänkin rakennuksen seinusta auttaa pakkasta vastaan. Ennen seuraavia pakkasia virittelen viiniköynnösten suojaksi vielä kasvihuonemuovin viime vuoden tapaan. Nyt viiniköynnösten kaverina kasvaa myös 2 asimiinan tainta (nimenä myös papavi). Eivät ne siinä täysikasvuisiksi (2-4m) mahdu kasvamaan, mutta koska ovat etenkin pieninä kylmän arkoja ja ovat nyt vain noin 30cm korkeita, ajattelin pelata varman päälle ja istuttaa ne aluksi varmasti suojaisaan paikkaan. Toivottavasti saan ne vielä siirrettyä sitten kun alkavat olemaan liian isoja saunan seinustalle.

Kasvihuoneen sisälläkin oli mittarin mukaan ollut -2. Tiedä sitten voiko pitää paikkansa? Kasvihuoneessa oli kylminpänä yönä palamassa 2 kynttilää. Vähän olen epävarma niiden tuomasta lämmöstä, mutta ei niistä haittaakaan ole. Nyt pakkasyöstä huolimatta kasvihuoneessa kasvavat vielä kurkut, tomaatit ja paprikat. Ne saavatkin olla siellä ainakin seuraaviin pakkasiin asti. Hiukan tein siivoista ja hävitin sieltä jo kuolleet vesimelonit ja melonit. Ne eivät olleet selvinneet kylmästä tai mahdollisesti niiden kohtaloksi oli käynyt reissuni aikana kuivuus (E ei ollut muistanut kastella). Samalla ananaskirsikka sai lähteä, jostain syystä en tykännyt tänä vuonna ananaskirsikoiden mausta yhtään.

Kasvihuoneesta siivoamieni ämpäreiden mullat laitoin kasvimaan penkkien täytteeksi. Kurpitsa, kesäkurpitsa, sokerimaissi ja latva-artisokka -penkki oli myöskin pakkasten jäljiltä entinen. Myös papu, herne ja salaattipenkki jouti syysteloille. Salaatteja ei tullut syötyä koko kesässä. Kuivuuden takia maistuivat kitkerille ja olivat muutenkin heikkokasvuisia. Pinnan alta multa on edelleen ihan rutikuivaa. Ei ole syksyn sateet auttaneet vieläkään kuivuuteen. Parempana vuotena olisin laittanut loppukesästä uuden erän salaattia syksyksi.

Syksyyn kuuluu myös uusien kukkasipuleiden istutus. Tämän sain tällä kertaa hoidettua yhden päivän aikana. Olisi kyllä heti pitänyt kirjata muistiin mihin mitäkin laitoin, kun nyt jälkikäteen osa on ehtinyt jo nyt unohtumaan.

Kukkasipuleita tuli haalittua sieltä täältä. En laskenut mutta paljonhan näitä taas tuli.

Muihin syksyn puuhailuihin kuuluu kompostin kääntäminen. Minulla on pikakompostori ja 2 kompostikehikkoa. Toista olen täyttänyt tänä vuonna ja toisessa on edellisen vuoden komposti. Tuota edellisen vuoden kompostia katselin sillä silmällä, että se osittain alkaa näyttämään jo mullalta. Joukossa on kuitenkin paljon maatumatonta, lähinnä oksia ja vuorenkilven juuren paloja, hiukan myös katolta tullutta sammalta. Käytin kanaverkkoa siivilöinnissä ja sainkin ihan käyttökelpoisen näköistä ja hyvän tuoksuista multaa aikaiseksi. Vähän siihen jäi puun/oksien kappaleita jäljelle, mutta muuten menee ihan mullasta. Todella kuivasta sellaisesta. Kompostiakin olisi näköjään pitänyt kastella kesällä ja syksyllä. Vaikka nyt mullan kuivuudesta oli hyötyä, se helpotti todennäköisesti paljon siivilöintiä. Pakkasin siivilöimäni mullan tyhjiin multasäkkeihin. Levittelen ne keväällä kukkapenkkien katteeksi/multalisäykseksi.

Siivilöidyssä kompostimullassa näkyy vielä paljon puunjäänteitä. Vähän jopa ihmettelin, mistä sitä on kompostiin niin paljon tullut. Kesken puuhailun pimeys pääsi yllättämään ja jatkoin muutaman kottikärryllisen verran otsalampun valossa.

Kunhan saan toisen kompostikehikon tyhjennettyä kokonaan, saan tämän vuotisen kompostin käännettyä helposti, siirtämällä sen sisällön tyhjentyneeseen kompostiin. Aikaisemman vuoden kompostin maatumaton materiaali pääsee takaisin tekeytymään lisää. Näin saan myös ensi vuodeksi tyhjän kompostin sen vuoden puutarhajätteelle.

Jos tällainen tahti toimii myös jatkossa, 2 kompostikehikkoa riittää hyvin. Puiden lehtiä tulee lisäksi kompostoitua jätesäkeissä.


Tässä muutama muistutus/huomio:

Lämpöisenä keväänä kasvihuonekurkut ja melonit voi kylvää suoraan kasvihuoneeseen.

Muista istuttaa daaliat tarpeeksi ajoissa (mutta pakkasten mentyä) ulos, että ehtivät kukkia kauan.

Laita loppukesästä lisää salaattia kasvamaan syksyksi.

Kastele kuivalla kelillä kukkapenkkien ja kasvimaan lisäksi komposteja.

Lämpökompostoria kannattaa tyhjentää ennen pakkasia. Syksyllä se on helpompaa kuin talvella.

Mukavaa lokakuun alkua, toivotaan että talvi pysyy vielä hetken poissa!