keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Hyötykasvikuulumisia, haasteita ja kateviljelypohdintaa

Näin kuivina kesinä huomaa, että kasvimaani paikkavalinta ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama vuosi sitten valitsin paikan, koska se oli sopivan kokoinen alue, jolle ei muutoin ollut käyttöä. Sopivasti myös aurinkoinen ja sulaa aikaisin keväällä. Tiedostin kyllä että alueella kasvavat kaksi isoa mäntyä ovat hiukan haitaksi. Näistä kuitenkin puhuttiin, että ne voitaisiin kaataa. Nyt mäntyjen kaataminen on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen. Sentään kolme kesää sitten kasvimaa kukoisti männyistä huolimatta. Oli viileä ja sateinen kesä. Toisin on ollut kahtena viime kesänä.


Välissä hehkutan, että pääsen kohta maistelemaan ensimmäisiä viinirypäleitä. Nämäkin on
jäänyt melko pieniksi todennäköisesti kuivuudesta johtuen, mutta odotan silti innolla valmistumista.

Kuivuus

Viime vuonna edes peruna ei kasvanut, sain varmasti vähemmän satoa kuin mitä siemenperunoita laitoin. Kastelusta huolimatta! Tänä vuonna menee vähän paremmin, mutta haasteita on monen lajin kohdalla. Salaattia ei ole ollut syötäväksi ainakaan kuukauteen. Kevään kylvöt itivät hyvin ja niistä tuli syötyä pitkään, mutta uudet kylvöt eivät kasva kunnolla kuivuuden takia. Avomaankurkuista on tullut minimaalinen sato. Ainoastaan porkkanat ja kesäkurpitsat vaikuttavat viihtyvän. Perunan varret kuolivat jo kuukausi sitten. En itseasiassa ole vieläkään tarkistanut minkälainen perunasato maassa odottelee, koska ämpäreissä kasvava varhaisperuna tuotti niin hyvän sadon, että on riittänyt tähän asti.

Maa on alkujaan pinnalta savensekaista, mutta hiukan syvemmältä tulee vastaan hiekkaa, melko kuiva paikka siis maaperänkin suhteen. Perustin kasvimaan aikoinaan neljään matalaan 2x1m kasvulavaan. Jouduin kuorimaan pintamaan pois, sen verran juolavehnää oli joukossa. Kasvulavoihin niitatut syvemmälle jatkuvat juuriesteet estävät juuria luikertelemasta takaisin. Lisämaaksi kaupan pussimultaa ja kasvihuoneesta tyhjennetyt kesän käytössä olleet kasvualustat, jotka siis uusin vuosittain. Viime vuonna sain ensimmäisen kerran omaa kompostimultaakin muutamaan lavaan.

En olisi ikinä uskonut että isot männyt vaikuttavat niin paljon. Noin viikko sitten satoi 25mm, männyn alusta ei tästä sademäärästä edes kastunut lähempäätä runkoa. Ja niiden latvustot ovat kokonaan kasvimaani päällä. Latvustot ovat lisäksi niin korkealla, että ne eivät varjosta kasvimaata ollenkaan. Tilannetta korjatakseni harkitsen vakavasti kateviljelyyn siirtymistä, koska se vähentäisi kastelun tarvetta ja suojaa maaperän liialliselta kuumumiselta auringossa.


Härmä

Kesäkurpitsoista (2kpl) satoa on nytkin tullut yli tarpeiden, mutta lopulta härmä lannisti. Kuiva kesä ja syksyn myötä tulleet runsaat yökosteudet eivät todellakaan ole hyvä yhdistelmä. Sanotaan ettei härmä vahingoita aikuisia kasveja, mutta tämän vuoden osalta olen eri mieltä. Kesäkurpitsat (ja muualla pihalla olevat kurpitsat) ovat niin valkoisen peitossa, että taitavat olla kuolemaisillaan. Taitanee olla jokin, juuri kurpitsalajeihin erikoistunut härmä, kun pahiten niitä kiusaa.

Härmäiset kesäkurpitsat etualalla. Vasemmalla perunapenkki, jossa perunat edelleen maan olla ja nurmikostakin näkee, että kuivaa on. Männyt kasvavat hiukan kuvan oikean laidan ulkopuolella. Aikaiset kylvöt tuntuvat olevan paras tapa saada edes jonkinlaista satoa, näin kevätkosteudesta saa eniten irti.


Liika kosteus kasvihuoneessa

Syksyn myötä lisääntynyt ilmankosteus aiheittaa haasteita myös kasvihuoneelle, tomaatit ovat alkaneet halkeamaan. Aikaisempien vuosien kokemuksella, pian iskee myös home. Vähensin kastelua ja tuuletan ahkerasti, mutta saa nähdä riittääkö. Pitäisi kehitellä jokin lämmitin, jotta ilman saisi kuivemmaksi. Muutoin kasvihuoneella menee hyvin, satoa tulee vielä viime vuotta paremmin. Tänä vuonna ensimmäinen paprikakin on jo syöty (viime vuonna eivät oikein kerenneet valmiiksi).

Kasvihuoneessa rehottaa!


Lopuksi lisää kateviljelystä

Kateviljelyssä multa peitetään 10-20cm katekerroksella, eikä maata muokata. Katetta lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Kate pidättää kosteutta, tasoittaa lämpötilanvaihteluja ja tuottaa maatuessaan uutta multaa ja ravinteita. Kate estää myös rikkaruohojen kasvamista ja itämistä. Syksyllä maa pysyy katteen suojassa pidempään lämpimänä. Kateviljely mahdollistaa viljelyn myös  haastavilla maaperillä, kuten hiekka- ja savimailla. Kateviljelyn toimiminen ja hyödyt pitäisi havaita kolmen vuoden kuluessa, joten heti ensimmäisenä vuotena ei kannata luovuttaa, vaikkei sato näyttäisikään paremmalta. Etenkin savimailla aikaa saattaa mennä jokunen vuosi. 

Katteeksi sopivat kaikki eloperäiset materiaalit: ruohosilppu, syksyn lehdet, palanut komposti, vihannesten naatit, merilevä, kaislat, olki, kuorikate, puuhake, paperi ja sahanpuru. Puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Myöskään olki ja syksyn lehdet eivät sisällä typpä. Pelkästään näitä käytettäessä tarvitaan mahdollisesti lisälannoitusta. Lannoite tulee levittää katteen alle. Kateviljely sopii myös monivuotisille kasveille, mutta tässä tulee huomioida, ettei typpipitoista katetta, kuten ruohosilppua, tule lisätä enää loppukesällä. Myös yksivuotisten kohdalla liika typpi saattaa haitata sadon valmistumista syksyllä.

Jos kate levitetään syksyllä, vältytään sekä syys- että kevätmuokkauksilta. Syksyllä on hyvä aloittaa/valmistella kateviljely senkin takia, että puunlehtiä on reilusti tarjolla ja on aika kääntää puutarhakompostikin (siivilöin samalla jo melko hyvin maatuneen aineen käyttöön, komposti kun ei parane vanhetessaan). Keväällä onkin paljon vaikeampi keksiä mistä tarvittavan määrän katetta saisi.

Keväällä lumien sulattua kate voidaan ottaa hetkeksi sivuun, jos halutaan nopeuttaa maan lämpenemistä. Ennen kylvöä tai istutuksia se levitetään takaisin ja työnnetään syrjään vain kylvörivien kohdilta tai taimien istutuspaikoilta. Seuraavan kesän ja syksyn mittaan, sitä mukaan kun satoa korjataan, paljastunut maa peitetään uudelleen katteella. 

Toteuttamispuuhat alkavat siis nyt syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Yksi uusi kasvulava on jo rakenteilla nykyisten 4:n lisäksi, teen siitä lämpöpenkin, ja sitten vielä katan lopuksi. Meneeköhän jo liioitteluksi käyttää molempia tekniikoita samaan penkkiin?

Mukavaa syyskuun alkua!

16 kommenttia:

  1. Minun kasvimaa tuntuu kutistuvan kesä kesältä, ennen oli perunaa, porkkkanaa, sipulia, valkosipulia, salaatia.
    Tänä kesänä on vain valkosipulia ja vähän salaattia sekä kitukasvuinen kesäkurpitsa.
    Komeita auringonkukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla toistaiseksi vielä vaan laajenee, vaikkei kovin hyvää menestystä ole aikaisemmin ollutkaan. Ruoan kasvattaminen vain on kivaa ja hyödyllistä, jos sattuu onnistumaan. Auringonkukat tuntuvat tosiaan sentään viihtyvän myös. Niitä voisi laittaa enemmän ensivuonna.

      Poista
  2. Kiinnostavaa seurata, miten kateviljely auttaa kuivuuden kanssa taistoon. Itsekin olen kokeillut merilevää tänä kesänä ensimmäistä kertaa, mutta vasta pienessä määrin. Pitäisi mennä rannalle joskus kottikärryn kanssa.
    Perunan naatit meinaan täälläkin kuihtuvat, eikä esim. sipuleiden kasvatuksesta tule mitään, ne näivettyvät aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon ainakin, että auttaa, tai sitten pitää toivoa sateisempia kesiä. Sipulit pärjäävät täällä, kumma kyllä (paitsi valkosipuli). En tosin paljoa sipulia kasvata, kun en käytä niistä muuta kuin vihreitä varsia. Merilevää kehutaan oikein ravinteikkaaksi katteeksi, joten oikein hyvä että sitä on siellä saatavilla.

      Poista
  3. Kuivuus on ollut tänä kesänä ihan yleinen vitsaus. Kateviljely auttaa pitämään kosteudun tasaisena ja kasvit tykkää. Äärimmäise sääolot altistavat monille taudeille, meillä siitä parhaillaan kärsii tammi ja syysasteri. Mukavaa loppuviikkoa. ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on ollut. Tosin viime vuosi oli vielä pahempi. Toivotaan että kateviljely toimii niin hyvin kuin lupaillaan. Hyvää viikonloppua.

      Poista
  4. Kateviljely auttaa varmasti kasvimaallasi. Minä olen käyttänyt katetta joka vuosi vähän joka paikassa ja se selvästi vähentää kasteluntarvetta. On siinä se haittapuolikin, että satunnaiset pienet sadekuurot eivät pääse katekerroksen läpi maahan asti, mutta eipä parista pisarasta muutenkaan olisi hyötyä. Joskus olen ennen kasvimaan kastelua vetänyt osan katteesta syrjään, jos on oikein kuivaa ja tarvitaan joka ikinen pisara hyötykäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, tuota en tullut ajatelleeksikaan. Toisaalta taasen kevätkosteus riittää varmasti paljon pidemmälle kesään kuin ilman katetta, joten pelkästään jo se auttaa paljon.

      Poista
  5. Kuivaa on ollut täälläkin ja satoa on tullut jostain kohtalaisesti jostain ei mitään. Pavut eivät edes itänyt. Meillä on kotona rivarinpihalla tai oikeastaan kaupungin puolella valtavan iso mänty. Sen oksat ulottuu laajalle alueelle meidän puolelle. Neulasia putoaa niin paljon meidän puolelle että mikään ei meinaa kasvaa. En kasvata kuin perennoja täällä mutta nekään ei meinaa viihtyä männyn puoleisella alueella. Monenlaista on kokeiltu. Nurmikko on aivan sammaloitunut vaikka kylvään kalkkia reilusti joka vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin laitoin myöhemmin kesällä lisää hernettä, niillä kävi juuri noin, etteivät edes itäneet. Samoin pinaattien uusintakylvölle. Miten alppiruusut ja atsaleat? Ne yleensä viihtyvät havupuiden juurella. Tosin kovin kuivasta eivät taida tykätä.

      Poista
  6. Nyt on ollut kaksi erityisen kuivaa ja lämmintä kesää eli hyvin haastavia ilmoja kasvimaiden pitäjille. Kateviljely yksinkertaisuudessaan (eli leikattua nurmea kasvien juurialueella) on ollut meilläkin monen kasvin pelastus. Tänä kesänä perustetuilla mansikkalavoillakin. Olen kaiken kaikkiaan vannoutunut katteiden käyttäjä.
    Meillä on rakenteilla kasvilavatarha kahden koivun lähelle, mutta aion katkaista koivun juuret lavojen puolelta ja upottaa maahan kunnon juuriesteet. Koivuja en aio kaataa, sillä ne toimivat riippumattotelineenä. Ja täytyyhän kasvimaan lähellä olla riippumatto, jossa maaten voi nauttia kättensä tuloksesta...:))
    Tsemppiä! Uskon, että ensi kesä on viileämpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippumatto on hyvä olla :D Uskon, että kyllä katteesta on apua, mutta tulevina vuosinahan sen sitten näkee :)

      Poista
  7. Puut imevät uskomattomia määriä vettä.
    Kiva seurata jatkossa tuota kateviljely-projektia.
    Kuiva kesä on rokottanut meilläkin päin satoa. Luulin, ettei avomaakurkkuja tulisi lainkaan, mutta viimeisen kaksi viikkoa ne ovat alkaneet kukoistaa ja monta purkkia on jo kellarissa talven varalle.
    Hyvää syyskuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt syksyn myötä sentään tulee vettäkin taas vähän. Se vain tuntuu jakautuvan ihmeen epätasaisesti pihalla, ilmeisesti kasvillisuus ja maaperä vaikuttaa niin paljon. Joo, jännä nähdä mitä tuloksia kateviljelystä seuraa. Hyvää syksyn jatkoa!

      Poista
  8. Kuivoo on ollu meilläkin. Kasteltu on kaikkia kasvatettavia ja pihassa olevat isot koivut meinataan kuatoo pois tulevana talavena. Oon katteita kasvilavoissa käyttäny ja ei niin paljon tarvii kastella. Kiännän ne syksyllä mullansekaan maatumaan. Tuota puuhaketta joillakin monivuotisilla käytän, pittää vuan muistoo keväällä sujauttoo katteenalle typpilannosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivujen kaataminen vaikuttaa varmasti paljon. Syksyllä katteen lisäämistä ja silloin tai keväällä mullan sekaan kääntämistä olen tehnyt minäkin kasvimaalla. Nyt suunnittelin pitää katteet ympäri vuoden.

      Poista